Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Kaikki blogit puheenaiheesta Bioenergia

Bioenergia nousi Kansainvälisen Ilmastopaneelin raportin myötä

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivistää lokakuun raportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino on vielä vähemmän tutkittu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Bioenergian faktantarkistusta

Bioenergian kestävyys on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua ja viimeksi tämän illan (9.10.2018) YLEn pääuutislähetyksessä professori Ollikainen totesi mm. että ”Biopolttoaineiden valmistus puusta pitäisi nyt unohtaa”.  Tälle toteamukselle sinänsä voi olla perusteita, jos ajattelee tietyn tyyppistä puupohjaista materiaalia ja tietyntyyppistä tapaa valmistaa biopolttoainetta. Siihen voi kuitenkin sisältyä riski vääränlaisesta yleistämisestä. Palaan siihen alempana.

Biotaloudella on ruokohelvestä opittavaa

Ruokohelven viljelyn varhainen kehittäjä oli Lapin maatalouskoeaseman johtaja, tohtori Aimo Isotalo. Hän keräsi 1960-luvulla ruokohelven siemeniä Tornionjoen laaksosta, kylvi ne Apukan koetilalle ja kasvatti ruokohelpeä rehuksi. Rotevan, pitkäkortisen heinän rehuarvo oli kuitenkin timoteihin verrattuna heikko. Ruokohelven koeviljely onnistui, mutta karjan kasvattajat eivät helven viljelyyn vielä syttyneet.

Puupelletti odottaa nousua

Kotimaisen bioenergian tuotannon vuoden 2018 alkupuoliskon uutinen oli Keitele Forest -yhtiön suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20 000 tonnia vuodessa. 

Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen jaksosta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Tikkuviina tuli autoihimme

Vuonna 2107 huoltoasemayhtiö St1 käynnisti Kajaanissa biotehtaansa. Se käyttää raaka-aineena Kainuun ja Koillismaan sahoilta tulevaa sahanpurua. Tehtaan lopputuote on uusiutuva polttoneste, puuetanoli.

Kun tankkaamme jatkossa autoamme, puuetanoli on seoksena bensiinissä.

Bensiinin fossiili/bio -seosajattelu hyväksyttiin Suomessa kymmenisen vuotta sitten, perinteisen poliittisen väittelyn jälkeen. Bioetanolin seos tuli huoltoasemille 2010. Seosajattelu on vahvistunut Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen.

Valtionyhtiö Fortum jalostamaan sinilevästä bioenergiaa

 

Sinilevä on Suomen vesien ainoa myrkyllinen levä ja sitä on luonnostaan niin meressä kuin sisävesilläkin. Sinilevän terveydelliset haittavaikutukset aiheutuvat sen erittämistä myrkyllisistä aineista eli toksiineista.

Sinilevää onkin nyt loppukesästä riittänyt Suomen vesistöissä, kun lämmintä säätä on pidellyt viimeiset kolme kuukautta lähes yhtä soittoa, mikä on harvinaista Suomessa.

 

Suomen ilmastopolitiikassa bioenergian mentävä aukko

Koko energiajärjestelmämme täytyy muuttua, jotta onnistumme ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se tarkoittaa montaa muutosta: älykkäät ja joustavat sähköverkot, ja energiantuotanto hajautetusti ja päästöttömistä uusiutuvista lähteistä. Bioenergian osalta tärkeää on, että sitä tuotetaan vain raaka-aineista, joille ei ole parempaa käyttöä, ja että niiden käyttö vähentää aidosti päästöjä. Korkean jalostusasteen raaka-aineiden ohjautuminen polttokattilaan tai auton tankkiin on järjetöntä ilmaston, työllisyyden ja talouden kannalta.

Puun käytön demonisointi jatkuu

Suomen biotalousstrategiaan kuuluvaa puun käytön ts. hakkuiden lisäystä on arvosteltu viime aikoina, samoin kuin EU:ssa on ollut esillä asia hitaasti kasvavan puun energiakäytön kestävyydestä. Eli siis siitä, onko käyttö hiilineutraalia vai ei. Kuten aiemmin itsekin olen kirjoittanut, ja kuten Ilmastopaneeli on todennut, metsiemme hiilivarasto kasvaa vaikka hakkuita lisättäisiinkin. Hiilinielun KASVU ei tietenkään tällöin ole samaa kuin se olisi ilman lisähakkuita.

Vihreiden mielestä bioenergia lisää hiilidioksidipäästöjä

 Helsingin vihreät ja piraatit näyttävät jatkavan Helsingissä bioenergian osalta sitä keskustelua, jonka hävisivät Suomen metsien hiilinielukiistassa EU:ssa. Taustatukea tulee Hesarilta, joka antaa tilaa mielipidekirjoituksen muodossa kahdelle Helsingin kaupunginvaltuutetulle, jotka ovat vihreiden Atte Harjanne ja piraattipuolueen Petrus Pennanen. Hesari oli vahvasti ajamassa vihreiden näkemyksiä, jotka olisivat rajoittaneet Suomen metsien hakkuita oleellisesti.

Suomella on edessä tiivis metsävaikuttamisen aika

Kestävää metsien käyttöä olisi hiilivaraston kasvattaminen ja puunkäytön lisäämisen ohjaaminen sellunkeitosta seiniin.

 

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan päätös metsien käytön ilmastovaikutuksia koskevasta laskentatavasta synnytti taas vastalauseiden ryöpyn Suomessa.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä