Naisten ansiotyövuosi päättyy 24.10 kello 13.00
Tänä vuonna palkansaajilla on 256 tavallista työpäivää käytettävissään. Kokoaikatyötä tekevät naiset tekevät Suomessa näistä 49,4 työpäivää vähemmän kuin kokaikatyötä tekevät miehet (ilman tuntiperustaisesti maksettuja ylityötunteja). Naisten vuosityötunnithan (Tilastokeskus, Ajankäyttötilasto: Ansiotyö yhteensä sarake) ovat 1782 ja miesten 2133 tehtyä ansiotyötuntia vuodessa ilman tuntiperustaisesti maksettuja ylitöitä. Tästä ajasta seisovat sorvin ääressä miehet 1940 tuntia ja naiset 1586 tuntia, eli miesten todelllinen, tehty ja mitattu työaika on noin 22 % enemmän.
Niinpä naisten työvuosi päättyy tänä vuonna maanantaina 24.10 noin kello 13.00, kun miehet taas tekevät töitä vuoden loppuun asti.
Naisten ansiot ovat noin 82 % miesten ansioista, mutta niiden samojen naisten työvuosi on yli 2 kuukautta lyhyempi kuin miesten.
Ja jos laskelmaan otettaisiin mukaan asevelvollisten tekemät maanpuolustustyötunnit, naisten työvuosi olisi päättynyt aikaa sitten.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Aivan, vieläkö siitä 80 centtiä valheesta jauhetaan? Tämä oli senverran selkeästi selitetty, että luulisi kaikkien tajuavan.
Faktoista on tylsä keskustella, kun ne eivät keskustelemalla muutu, mutta siitä 80 sentistä on kiva jauhaa...
Miten tilanne muuttuu, jos mukana ovat tuntiperusteisesti maksetut ylityötunnit?
Vaikuttaa, että miehen vuosi on 11 kuukautta eliniässä, mutta naisen työvuosi on 10 kuukautta.
Tutkija Juhana Vartiaisen mukaan miehet tekevät keskimäärin vuodessa 42 ylityötuntia ja naiset 18 tuntia, erotus siis 24 tuntia eli 3 päivää. Lienee suunnilleen oikein, sillä työministeriön mukaan ylityöaste on Suomessa noin 2 %, noin 35 tuntia eli noin 5 työpäivää vuodessa. Ylityöt huomioiden naisten työvuosi päättyi jo eilen keskiviikkona puoliltapäivin.
Tasa-arvovaltuutettu ottaa varmaan piankin tämän asian esiin?
P.S.
Enpä pidättele hengitystä sitä odotellessa...
säännöllisen työajan mukaan lasketut vuosityötunnit eli viisipäiväisen 40-tuntisen työviikon mukaan laskettuna ovat suunnilleen 1720 tuntia :
2133 tehtyä ansiotyötuntia vuodessa tarkoittaa jatkuvan 6-päiväisen työviikon tekemistä ympäri vuoden. mikä voi jossain lehtijakelussa olla mahdollista, mutta ei yleisesti tunnetuissa työlain piiriin kuuluvissa ammateissa. ylitöitä saa teettää enintään 250 tuntia kalenterivuoden aikana.
Unohdat sadat tuhannet johtajat, esimiehet ja erikoisasiantuntijat, joilla ei ole työehtosopimuksia niskassaan työaikalain 39 § perusteella. Jussi Kullan väitöskirjassa kerrotaan, että tulevat johtajat erottautuvat jo aikaisessa työelämän vaiheessa, kun he tekevät 60-tuntisia työviikkoja läpi elämänsä, ja ihan laillisesti. Itse tein 35 vuotta 50-60 tuntisia työviikkoja, eikä siihen ammattientarkastajalla (myöh. työsuojeluvaltuutetulla) ollut nokan koputtamista. Ja kotona voi tehdä töitä läppärillä, työmatkoilla päivät venyvät jne. Työnantajalla ei ole edes velvollisuutta kirjata kokonaistyöajassa olevien työtunteja ylös. Täältä löydät tutkimukseni noista työtuntien eroista: http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80692-miesten-vuosityotunni...
Kukaan ei ole näitä lukuja kumonnut, vaikeaa se olisikin, kun ne ovat Tilastokeskuksen ajankäyttötilastosta laskettuja.
en epäile lainkaan tietojasi vuosityötuntien jakautumisesta, itsekin teen välillä 7-päiväistä työviikkoa ja sitä taustaa vasten tiedän "työn kanssa naimisissa olemisen" stressaavuuden.
työtuntimäärien ero selittää paljon miesten ja naisten kokonaisansioiden erosta, mutta käsittääkseni tilastokeskuksen ( ja eu:n palkkaerolaskurin ) mukaisestihan palkkaero lasketaan vakioiduista säännöllisen työajan palkoista. naisten on siinä tapauksessa pakko tehdä miehiä merkittävästi enemmän osa-aikaista työtä, pätkätöitä, joissa palkka muodostuu pääosin työehtosopimusten vähimmäispalkkaa vastaavaksi.
miesten tasa-arvo ry on omassa tavoiteohjelmassaan myöntänyt palkkaeron validiksi tasa-arvo-ongelmaksi ja suosittelee miehille ansiotöiden vähentämistä mahdollisuuksien mukaan. esimerkiksi vanhempainvapaiden täysimääräinen hyödyntäminen isien osalta lisää heti osiltaan naisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla.
J. Olavi Heikkinen. Sanot: " ... käsittääkseni Tilastokeskuksen palkkaero lasketaan vakioiduista säännöllisen työajan palkoista..." Käsityksesi on täysin paikkaansa pitämätön. Saat sen lupaamani 50 000 euroa, jos todistat käsityksesi oikeaksi.
Tilastokeskus valehtelee. Eivät ne ole vakioituja säännöllisen työajan palkkoja.
Ensiksi: Palkka-aineistoa ei voida vakioida tehdyillä työtunneilla, koska tehtyjä työtunteja ei ole palkka-aineistossa kuukausipalkkaisilla.
Toiseksi: Ne eivät ole säännöllisen työajan palkkoja, koska johtajien, esimiesten ja erikoisasiantuntijoiden tekemää kokonaistyöaikaa ei tunneta. Silloin kokonaistyöajan ansioista ei kukaan voi muodostaa säännöllisen työajan ansioita. Sellaista taikuria ei ole vielä syntynyt, joka tämän tempun tekisi. Jos johtaja saa 6000 euroa kuussa ja tekee 60 tuntia viikossa, hänen säännöllisen työajan palkkansa olisi tietysti 3750 euroa. Mutta kun kukaan ei tiedä, montako työtuntia tuo johtaja tekee, kukaan ei voi säännöllisen työajan palkkaakaan laskea. Ja johtajiakin on aineistossa sentään yli 65 000. Yli 48-tuntista työviikkoa tekee Suomessa yli 100 000 palkansaajaa Tilastokeskuksen tilastojen mukaan. Tuskin kellekään maksetaan ylitöistä erikseen, vaan heillä on kokonaistyöajan kokonaispalkkaus.
Valitettavasti Tilastokeksuksen valehtelu on johtanut siihen, että 999,999 promillea suomalaisista uskoo niinkuin sinä, jopa Tilastokeskuksen omat tutkijatkin, joille käytännön työelämä on vierasta.
Jos haluat varmistaa, kumpi on oikeassa, minä vai Tilastokeskus, mene kirjastoon ja lainaa kirjani sekä Julkunen-Nätti-Anttila: Aikanyrjähdys, niin voit itse todeta, missä sinua huijataan.
Sinä ajattelet liikaa duunareita ja heidän palkkojaan. Tuntipalkkaisia on Suomessa enää noin 15 % ja työntekijä-ryhmään kuuluvia alle kolmannes palkansaajista. Palkkavertailuissa tärkeintä osaa merkitsevät ylemmät toimihenkilöt, onhan jo palkansaajista 40 % korkeakoulutettuja. Kuntatyöntekijöistä on noin 80 % naisia ja kunnissa on todistetusti muita sektoreita paljon lyhyemmät vuosityötunnit.
tilastokeskuksen laskelma palkkaerosta ei siis ota huomioon työelämän rakennetta, vaan on karkea "likiarvo" puutteellisilla premisseillä?
no, suomessa ei tosiaan sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää juurikaan ole viime vuosina esiintynyt. palkanmuodostumiseen vaikuttavat ainoastaan alalla vallitsevan tes:n lisäksi työntekijän kokemus ja ammattitaito sekä sopimuspalkkaisilla omat neuvottelutaidot. slogan "naisen euro on 80 senttiä" on siinä mielessä silloin harhaanjohtava, kokonaisansioiden eroon miesten ja naisten välillä johtavat syyt löytyvät kuitenkin osittain vallitsevasta sukupuolijärjestelmästä ja osittain sukupuolten välillä esiintyvistä keskimääräisistä motivaatioeroista. ( Kuntatyöntekijöistä on noin 80 % naisia ja kunnissa on todistetusti muita sektoreita paljon lyhyemmät vuosityötunnit. )
yleisesti tiedostettua on, että työ- ja perhe-elämän yhteenliittämminen on naisille hankalampaa ja perheen perustaminen lasten saamisineen tärkein naisten palkka- ja urakehitystä jarruttava tekijä. myös töiden epätasalaatuinen arvostaminen, johon samapalkkaisuustyöryhmät hakevat ratkaisuja, ylläpitävät tuota palkkaeroa.
edelleen kyllä ihmettelen tuota miesten ansiotyöhön käytettyä vuosityötuntimäärää, joka on siis 2133 tuntia. arkijärjellä ajatellen vähempikin riittäisi. etenkin, kun suomessa on samaan aikaan kokonaan työtä vailla olevaa ammattitaitoistakin porukkaa kortistossa.
Samaa mieltä joistakin esittämistäsi asioista.
Miesten työtuntimäärää pitäisi mielestäsi laskea naisten tasolle.
Pieni mutta.
Miesten työtuntimäärä on jo laskenut vuodesta 1999 vuoteen 2009 25 %, naisten vain 10 %. Lisäksi miehiä on siirretty työttömyyskortistoon 50 000 naisia enemmän. Vuonna 2000 olivat puntit tasan.
Samaan aikaan julkinen talous, joka oli tasapainossa vuonna 1999, on mennyt syöksykierteeseen, julkisen sektorin EMU-velka kasvoi vuonna 2010 14 miljardia euroa, eli joka viides euro otettiin velkaa, jotta julkisen sektorin menoista selvittiin.
Jos miesten työtunnit laskettaisiin täsmälleen naisten työtuntien tasolle, joka olisi tasa-arvomielessä oikein, lähes kolmannes julkisen sektorin rahoituksesta pitäisi hoitaa velkaa ottamalla. Tämä löisi jopa Kreikan velanoton kirkkaasti.
Joten ainoa ratkaisu ongelmaan lienee, että naiset tekevät yhtä paljon työtunteja kuin miehetkin. Ja lapset päivähoitoon DDR:n malliin heti synnytyksen jälkeen.
Kun naiset tekisivät yhtä paljon työtunteja kuin miehet, julkisen sektorin työteho olisi sama kuin yksityisellä puolella ja naisten ei tarvitsisi huutaa palkkaerosta mitään, he kun saisivat jopa enemmän palkkaa kuukaudessa kuin miehet, sillä hehän saavat jo nyt tuntipalkkaa enemmän kuin miehet.
Kässäätkö, vai pitääkö vääntää rautalangasta?
edelleen noista vuosityötunneista,- 2133 vuosityötuntia on yksiselitteisesti työaikalain vastaista toimintaa ja eikä istu kuvaan keskimääräisestä palkansaajasta. noihin tunteihin pääsee ainoastaan tekemällä ahtaajan hommia urakalla tai paiskimalla kahta työtä.
tilastokeskusksen työvoimatilastotkaan eivät tue noita tuntimääriä.
työaikalainsäädäntö koskee paitsi tuntipalkkaisia niin myös säännöllistä kuukausipalkkaa ansaitsevia, 40:n tunnin työviikko on vakio, jonka ylittäminen on aina ylityötä.
palkkaeron laskeminen pitäisi toisaalta tehdä vähintään toimialakohtaisesti, jolloin alalla vallitseva mahdollinen epäsuhta ilmeneisi. palkkarakenteiden erilaisuudesta johtuen kaikkien alojen yhdistäminen samaan laskelmaan on kiistatta tulkinnavaraista.
Sanot: "40:n tunnin työviikko on vakio, jonka ylittäminen on aina ylityötä".
Totta, mutta siitä ei tarvitse maksaa aina tuntikohtaista ylityöpalkkaa, vaan se voidaan sisällyttää säännölliseen kuukausipalkkaan Työaikalain 39 § mukaisesti.
Miehet siis tekevät vallan pirusti ylityötunteja, mutta sen korvaus on sisällä vakiokuukausipalkassa. Tätä Tilastokeskus (ja näköjään sinäkin) ei suostu tunnustamaan ja niin Tilastokeskuksen tilastoissa ei ole "säännöllisen työajan ansiot" vaan "kokonaistyöajan ansiot, joista on vähennetty tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset."
Minun on vaikea muutamalla sanalla kertoa asioita, joista olen kirjoittanut 150-sivuisen kirjan.
"tilastokeskusksen työvoimatilastotkaan eivät tue noita tuntimääriä"
Se tilasto ei kerro mitään miesten ja naisten vuosityötunneista. En kyllä löytänyt mitään tehtyjä tunteja, mutta viikkotyötunneista ei voi päätellä vuosityötunteja. Esim. naisten vuosilomat ovat pidempiä kuin miesten.
Työvoimatutkimuksen tilastotiedot kerätään puhelinhaastattelulla, eli virhemarginaali on suuri.
Jospa uskot muihin tutkijoihin, kun et minuun?
Esimerkkejä:
Vuoden 1993 Tilastokeskuksen Iiris Niemen tutkimuksen mukaan miehet tekivät 21,3 % enemmän työtunteja kuin naiset.
Vuoden 2003 Työministeriön tutkimuksen mukaan (Hannu Piekkola) parisuhteessa elävät miehet tekivät 23,3 % enemmän ansiotyötunteja kuin heidän kokopäivätyössä käyvät kumppaninsa. Ja palkansaajamiehistä yli 80 % elää parisuhteessa.
Vuoden 2010 Tilastokeskuksen tutkijan Hannu Pääkkösen väitöskirjan mukaan molemman palkanansaitsijan perheessä mies tekee noin 25 % enemmän ansiotyötunteja kuin kokoaikatyötä tekevä kumppaninsa.
Uskotko, että me kaikki neljä olemme väärässä? Työtuntien absoluuttinen määrä on itse asiassa tässä sivuseikka, työtuntien suhdehan se ratkaisee ja miehet siis tekevät noin 20 % enemmän vuosityötunteja ja ajassa se merkitsee yli 2 kuukautta vuodessa.
kyllä minä sen työtuntien suhteen olen ymmärtänyt aikoja sitten, miehet tekevät enemmän ansiotyötä ( 20-25 prosenttia ). sitä en olekaan aikaisemmin kunnolla tiedostanut, että miesten ( keskimääräinen ) ansiotyöhön käyttämä aika olisi noinkin korkea, että se menee reilusti laittoman ylityötuntimäärän päälle!!!
90-luvulla tein vuosia 16 tuntista päivää viikot ympäri, nykyäänkin ajoissa menee kaikkineen helposti 60-70 tuntia per viikko, mutta työtunteja ei välttämättä tule kuin se 40. osa on kai työmatkoja, joita ei lasketa työaikaan.
tilastokeskuksen työvoimatilastojen mukaan osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteisiakin on runsaasti työllisistä, joten noille keskimääräisille työtunneille ( 1780 ja 2133 ) tilastollisesti pitää löytää sitten työpaikalla asuvia tekijöitä.
ja edelleen olen sitä mieltä, että palkkaeroa pitäisi alkaa ilmoittamaan / laskemaan toimialoittain, niin mahdolliset epäsuhdat paljastuvat.
Itse kun toimin taksikuskina, siis palkansaajana, tein jatkuvasti 60h viikkoa, ensimmäisinä vuosina 80-100h viikkoa. Ihan sama mitä lait sanoivat, jos joku ei olisi antanut ajaa, olisin sitten mennyt vaikka toiselle jatkamaan. Sitä ennen toimin valtionyhtiössä vajaan vuoden, tein jatkuvaa tuplavuoroa, kaikki mahdolliset ylityötunnit ja urakkapalkkaukset käytettiin muutamassa kuukaudessa, sitten ranne pamahti, saikulle, taksikursille ja sille tielle jäin.
Autonkuljettaja lienee yleisin ammattinimike, ajatellaampa vaikka rekkakuskia. Todennäköisesti hän tekee ylitöitä tunneissa laskettuna vain sen mitä laki sallii, tosin ei ilmoita todellisia työtunteja, vaan palkka maksetaan osin provisio perusteisesti, ilman merkintöjä liioista ylitöistä.
Toisaalta, vaikka ajaisikin esim 48h viikossa, niin silti useat joutuvat lepäämään autossa tieliikennelainsäädännön vuoksi. Kun kuski pakotetaan tienlaitaan 9h:n tauolle kesken reissun, niin tuskin hän sitä vapaa-aikanakaan pitää, tai vaikkapa lauttamatkaa, tuleehan siinäkin vuorokausilepo, itse asiassa auton lauttaan sisälle siirtäminen ei käsittääkseni katkaise tätä lepoaikaa, mutta kyllä mielestäni kaikki nämä kuuluvat työhön käytettyyn aikaan. Rekkakuskin tapauksessa saadaan helposti 40-50h:n ajamisella 70-80h viikko aikaiseksi.
autonkuljettajan ominaisuudessa itselläkin menee viikossa helposti aikaa se 60-70 tuntia, mutta osa siitä kuluu työmatkoissa tietenkin. pitkät välimatkat täällä, verovähennys korvaa siitä osan ja työnantaja osan km-korvauksina. 25 vuoden kokemuksella näillä pääsee kaikkineen nippa nappa teollisuuden keskiansioille :)
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/2010/15/tyti_2010_15_2011-06-07_kat_003...
73 prosenttia palkansaajista tekee normaalia, korkeintaan 40 tunnin, työviikkoa. työllisistä yrittäjien keskiarvo 43,5 viikkotyötuntia ja kaivosteollisuudessa ja kuljetusalalla 42,4.
Tuo 256 työpäivää on vain teoreettinen maksimi,luvusta pitää vähentää vuosilomat, sairaslomat, perhevapaat, työajanlyhennykset etc
Eli tuosta 256 pitää vähentää vielä 30 lomapäivää, n 5sairaspäivää, n 2 työajan lyhennyspäivää ja 3 päivää perhevapaita eli päädytään n 220 työpäivään
Eli 7 tunnin 45 minuutin työajalla n 1700 tuntiin vuodessa
Akateemisistakin yli puolet on töissä julkisella sektorilla suoritustehtävissä
Vai uskotko, että kirjastonhoitaja on johtavassa asemassa oleva kokonaistyöaikaa tekevä ??
Sinähän komppaat hienosti minun väitettäni, että miehet tekevät noin 20 % enemmän työtunteja vuodessa kuin naiset.
Yksityisellä sektorilla käytetään yleisesti lukua 225 tehtyjen työpäivien lukuna vuodessa, sillä yksityisellä sektorilla on 25 lomapäivää (lauantai ei ole minun luvuissani työpäivä), ei 30 lomapäivää. Siitä tulee noin 1737 työtuntia vuodessa. naisillahan tuo keskiarvo on 1782, eli jonkin verran naisiakin tekee ylipitkää päivää ollessaan johtajina, esimiehinä tai tehdessään palkatonta ylityötä. Bravo!
Kun sanoin, että ne ylipitkää työpäivää tekevät ovat miehiä, en tosiaankaan tarkoittanut kirjastonhoitajia. Kun korkeakoulututkinnon suorittaneita on 40 % työvoimasta, se tarkoittaa 1,5 miljoonasta 600 000 palkansaajaa. Minä sanon arvionani, että yli 100 000 miestä tekee valtavasti ylitöitä siten, että heillä ylityökorvaukset sisältyvät säännölliseen kuukausipalkkaan. Naisethan eivät tällaisia sopimuksia yleensä tee, sillä heille lyhyt työaika on tärkeää. Vertaile vaikkapa työehtosopimuksia kunnallisella sektorilla, pankki- ja vakuutusalalla miesvaltaisten alojen työehtosopimuksiin, joissa on keskitytty isompiin palkankorotuksiin kuin lyhyeen työaikaan. Palkankorotusten sijasta naiset ovat vaatineet työajan lyhennyksiä esim. pidempien lomien muodossa.
Kannattaa lukea tuo Julkunen-Nätti-Anttila: Aikanyrjähdys, niin ymmärtää mistä tämä oikein kiikastaa.
Kannattaa myös etsiä netistä Akavaaka-tutkimus, jonka mukaan yli 100 000 palkansaajaa tekee normaalisti yli 48 tunnin työpäivää.
Nehän ovat valtaosin miehiä.
"Yksityisellä sektorilla käytetään yleisesti lukua 225 tehtyjen työpäivien lukuna vuodessa, sillä yksityisellä sektorilla on 25 lomapäivää (lauantai ei ole minun luvuissani työpäivä), ei 30 lomapäivää. "
Unohdit sairaslomat , työajan lyhennykset, perhevapaat.Itse olen käyttänyt budjetoinnissa n 210 päivää
"Kun sanoin, että ne ylipitkää työpäivää tekevät ovat miehiä, en tosiaankaan tarkoittanut kirjastonhoitajia. Kun korkeakoulututkinnon suorittaneita on 40 % työvoimasta, se tarkoittaa 1,5 miljoonasta 600 000 palkansaajaa."
Liioiteltu luku, OECD antaa luvuksi kansainvälissesä vertailussa 30 %
"Minä sanon arvionani, että yli 100 000 miestä tekee valtavasti ylitöitä siten, että heillä ylityökorvaukset sisältyvät säännölliseen kuukausipalkkaa"
Tuo on vain 4 % työllisistä ja kun päivässä on vain 24 tuntia niin vain N he voivat tehdä yli 24 tuntia vuorokaudessa.Minäkin olen kuulunut tuohon joukkoon ja esimiehenä on ollut seitsemän tj enkä ola koskaan nähnyt 24/7/365 tekevää ihmistä.
Tosin riippuu vähän mitä lasketaan työnteoksi: tj:lle tai johtajalle kun lasketaan työnteoksi golfin pelaaminen kavereiden kanssa tai lehtien luku, uutisten katselu. Syksyiset rapujuhlat, hirvenmetsästykset ja kevällä kuljetaan hiihtelemässä ja ampumassa lakkakynsikoppeloita
Nykyään joustava työaika vaatii työajan seurannan ja olen seurannut näitä työaikaraportteja 25 vuotta eli niin kauan kuin tietokonepohjainen työajan raportointi ja joustava työaika on ollut käytössä firmassa ja eipä ole tullut vastaan henkilöä , joka olisi lahjoittanut työaikaa työnantajalle
Mitä tulee naisiin niin he todellakin tekevät lyhyempää työaikaa juuri kunta-alasta , osa-aikaisuudesta ja perhevapaista johtuen
Mutta yksityisellä johtavassa asemassa olevia naisia on jo paljon.Naisia huippujohtajina on vielä harvassa , mutta kyllä minulla on ollut esimiehenä naistj:kin
Mutta minähän käytin sinun lukujasi, ainoastaan korjasin, että todellisia lomapäiviä on 25 ei 30, niin kuin sinä sanot.
Turha tässä on kinastella, kun sinulla on noin harhaiset tiedot tosielämästä. Suomen virallinen luku nykyään ikäluokan valmistuvista korkeakoulutetuista on 37 %, ja sen Suomi on luvannut EU:lle nostaa 40:een. Kun työttöminä on valtaosin duunareita, niin korkeakoulutettujen osuus kokoaikaisista palkansaajista (ei siis työvoimasta), joista tämä blogi kertoo, on yli 40 %.
En ole itse mitannut, joten pitää tukeutua paremmin tietäviin:
"Korkeakoulutettuja on palkansaajista jo 41 prosenttia, ja koulutustaso nousee koko ajan.
- Kaikista korkeakouluissa opiskelevista 53 prosenttia on naisia, ja naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Tämä luo potentiaalia naisten työmarkkina-aseman kohentumiseen, Anna-Maija Lehto sanoo."
Anna-Maija Lehto on Tilastokeskuksen tutkija.
Näin sanoi tiedetoimittaja Jarno Forssell, lehdessä Tiede 12/2009.
Saman luvun olen nähnyt muuallakin.
Niinkuin tämän blogin muissa puheenvuoroissa olen osoittanut, ainakin kolme muuta tutkijaa on kanssani tutkimustensa perusteella samaa mieltä, että miehet tekevät noin 20 % enemmän vuosityötunteja kuin naiset. Siitä minä lähden niin kauan kunnes joku osoittaa tutkimusaineistoillaan (puhelinhaastattelut eivät kelpaa), että asia oli toisin vuonna 2000, johon vuoteen olen keskittynyt sen vuoksi, että siltä vuodelta on saatavissa ylivoimaisesti parhainta aineistoa vuosituhannen vaihtumisen vuoksi.
Akateeminen tutkinto ei merkitse kokonaistyöaikaa esim entisen työantajani palveluksessa oli n liki 6000 henkeä, näistä korkeakouluettuja n 1000 ja kokonaistyöaikaa noudattavaksi määriteltyjä n 200
TYöaikaa seurataan myös kk palkkaisten osalta kulunvalvonna kautta ja niinpä ylimääräinen pidetään vapaana esim kortin kertymällä voi kerätä viikon ylimääräisen loman.
Tuntien seuranta estää tehokkaasti ylimääräisen tekemisen, sillä enpä tavannut ketään, joka olisi "lahjoittanut" tunteja työnantajalle
Miesten ja naisten välillä on työaika eroja,naiset työskentelevät kunta-allalla, kuntien työajat ovat lyhyempiä, lomat jopa 9 viikkoa, osa-aikaistaminen helppoa yksityiseen verraattuna, perhevapaat keskittyvät naisille , naisilla on enemmän sairaslomia etc
Mutta nämä näkyvät korkeampina sivukuluina ei korkeampana palkkan
Tämän ketjun keskustelut ovat sillä tavalla hieno juttu, että oikeastaan ensimmäistä kertaa voin havaita jonkun ihan kunnolla argumentoivat Pauli Sumasen esittämiin asioihin liittyen. Onnittelut tästä j. olavi heikkiselle!
Pekka Helisteelläkin tuntuu olevan ymmärrystä aihepiiristä. Kiitos sinullekin, että olet osallistunut ajatustenvaihtoon.
Juuri tällä tavalla vasta-argumentteja esittäen löytyvät sitten lopulta ne ajatusrakennelmien heikot kohdat, tai vaihtoehtoisesti käy ilmi, että alkuperäinen kokonaishahmon esittäjä on jo huomioinut kyseiset seikat, tai tietää jopa paremmin asiasta, kuin vasta-argumentin/-pointin esittäjä.
Hienoa! Kiitos tähän ketjuun osallistujille kaikista kommenteista! Toivottavasti suomalaiseen palkkatasa-arvokeskusteluun aletaan vihdoin saada jotain järkeä Pauli Sumasen viitoittamalla tavalla.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 23 kommenttia