Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Montako siirtomaata Suomella on ollut? Pubivisailukymys. Off-topic.

Googlen haku "Ruotsi-Suomen valtakunta" tuo noin 786 000 hakutulosta.

Googlen haku "Suomi-Ruotsin valtakunta" tuo noin 744 000 hakutulosta.

Kun minä olin oppikoulussa (Googlatkaa, jos ette tiedä, mikä oli oppikoulu) noin 60 vuotta sitten, kaikissa oppikoulun oppikirjoissa puhuttiin joko Ruotsi-Suomesta tai Suomi-Ruotsista, riippuen kirjoittajan isänmaallisuusasteesta.

Eli kiistaton totuus on, että Suomi on ollut aikoinaan merkittävä suurvallan osa, ainakin Suomen näkökulmasta.

Eli meillä suomalaisilla on ollut yhtä monta monta siirtomaata kuin noilla svenssoneillakin.

Arvatkaapa montako, ennenkuin googlaatte hakusanalla "Ruotsin siirtomaat"?

Ennen en ollut rasisti. Nykyään en tunnusta olevani rasisti, vaikka haluaisinkin, että jokainen etninen ryhmä pysyisi asuinalueillaan ja osoittaisi pystyvänsä selvitymään. Uskon oppikoulussa kerrottuun Darwiniin niin paljon, että haluasin jatkossakin selvitettävän, kuka pärjää ja kuka häviää. Eikö se luonnonvalinta ole juuri tätä? Vai tarkoittiko Darwin sitä, että luonnonvalintaan kuuluu myös se, että jotkut antautuvat ehdoin tahdoin, kuten meillä Suomessa/Skandinaviassa/ EU.ssa näyttää olevan pelin henki? Haluaisin keskustelua siitä, keitä nuo ehdoin tahdoin antautuvat ovat ja pitääkö meidän eri lailla ajattelijoiden tyytyä tähän päätökseen? Ja haluaisin tietää, hyväksyykö Darwinismi kaikki käytettävissä olevat keinot meille tai heille? Uskon Linkolaan, joka sanoi, että meitä on liikaa maapallolla. Eikö Darwin kelpaakaan ratkaisemaan asiaa, kuka saa jatkaa täällä?

Eli taidamme olla siinä pisteessä, hyväksytkö determinismin, darwinismin vai vihervasemmistofeminismin.

Determinismi sanoo, että kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuu välttämättä, eikä mikään voisi tapahtua toisin.

Darwinismi painottaa eliöiden muuntelua ja taistelua olemassaolosta. Darvinismin mukaan evoluutiota ohjaa etupäässä luonnonvalinta.

Vihervasemmistofeminismi sanoo, että kaiken takana on patriarkaatti, joka sortaa näkymättömästi naisia ja  että naisilla on ratkaisu kaikkeen, sillä naiset ovat absoluuttisesti aina oikeassa. Vihervasemmistofeministit haluavat, käsittääkseni, että Suomeen saa tulla kuka vaan haluaa ilman rajoituksia.

Itse asiassa lopputulos ei koske lainkaan minua, sillä en näe sen lopputulosta, olen liian vanha siihen.

Mutta ei kai ajattelu ole vielä kiellettyä?

Jos tämä jää sensuuriin, sekin kertoo jo jotain.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Vaikuttaa siltä, että oppikoulun tiedot ovat kauniisti sanottuna aikansa eläneitä ja niiden varassa olevilla on vaikeuksia nykymaailmassa.

Ruotsi-Suomea ei ole ikinä ollutkaan ja darwinismi ei lainkaan koske kansojen tai valtioiden pärjäämistä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Oppikoulut olivat osa suomalaista kansansivistyksen menestystarinaa.

Nyt me oppikoulun käyneet vanhemman ikäluokan ihmiset saamme ihmetellä luku-ja kirjoitustaidottomien ihmisten vaellusta Suomeen. Heidän lukumääränsä ja vaikeutensa selviytyä nykymaailmassa hämmästyttäisi toki vieläkin enemmän ellemme olisi oppikoulussa perehtyneet historiaan ja biologiaan.

P.S. Suomi on nykyään siirtomaa.

Risto Salonen

Kyllä niitä luku- ja kirjoitustaidottomia valmistuu peruskoulustakin, tiedoksi opettaja Mäkinen.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"darwinismi ei lainkaan koske kansojen tai valtioiden pärjäämistä."

Koskee sillä lailla, että kuten luonnossa josta evoluutio karsii heikot ja elinkelvottomat, niin näin tapahtuu laajassa mittakaavassa myös antropologian ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta kansojen ja valtioiden välillä.

Afrikassa ei olisi väestöräjähdystä ilman OECD-maiden apua, vaan siellä elettäisiin luonnon kanssa harmoniassa elinkyvyttömän väestönosan karsiutuessa luonnollisesti pois. (Nälkä, taudit jne...)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Darwinismia ei näköjään ymmärretä lainkaan sillä alkeellisella tasolla, jolla palstan kososet liikuskelevat. Se on biologiaa, joten se ei käsittele ihmisen yhteiskuntia. Sitäpaitsi luonnonvalinta toimii niin, että olosuhteiden muuttuessa _sopeutuvimmat_ selviävät.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #10

Aina oppii uutta. 50 vuotta sitten opettaja kertoi, että darwinismia on sekin, kun hirviurokset kamppailevat ja vahvin saa jatkaa sukua. Näin geenit vahvistuvat. Tai kun vain älykkäimmät eläinyksilöt saavat saalista, niin heikommat kuolevat nälkään, sillä saalistaja jakaa saaliin mielensä mukaan. Darwinismiksi opettajani laski myös sen, että metsästäjä-keräilijät joutuivat vaihtamaan elinpaikkaa alinomaan. Sairaat ja huonojalkaiset oli pakko jättää jälkeen ja kuolemaan, sillä muuten koko joukko (noin 20-30 henkeä) olisi tuhoutunut. Tällöin terveet yksilöt säilyivät ja jatkoivat sukua. Ja sotia oli silloinkin vieraiden heimojen kesken. Huonommin taistelussa pärjänneet kuolivat ja muut joutuivat orjiksi. Eikö se ollutkaan darwinismia pitkällä tähtäimellä?
Eli luonnonvalinta hänen mukaansa tarkoitti myös voimankäyttöä tai parempaa älykkyyttä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #11

Sopeutuvimman selviäminen ei tietenkään tarkoita aina voimankäyttöä tai fyysistä vahvuutta. Se voi olla vaikka aineenvaihduntaan liittyvä geenimuutos, joka saa vaatimattomankin ruoan kelpaamaan energiaksi, kun helpommat ruoanlähteet hupenevat. Se voi olla myös muita vahvempi taipumus suojella omia jälkeläisiään pidempään ja paremmin.

Loppujen lopuksi evoluutiossa on kyse geenien siirtymisestä sukupolvelta toiselle.

Tunnettu sanonta ”Survival of the fittest” tarkoittaa juuri sopeutuvimman selviämistä. Se on yleisesti käännetty ja käsitetty väärin.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Vastausta otsikon kysymykseen en tiedä sillä en ole oppikoulua käynyt, vain tavallisen Suomalaisen peruskoulun. Sen sijaan tiedän että aikanaan oli hyvin lähellä että Suomella olisi ollut siirtomaa Afrikassa 1920-luvulla mutta lopulta yliopistoväen ja kirkon yhteystyökaroutui. Onneksi. Sen sijaan Suomella on ollut useita siirtokuntia Pohjoisamerikassa, niin kutsuttuja Finntowneja joissa koko pikku kylän asuimisto koostui lähes kokonaan suomenkielisistä. Näitä yhdyskuntia tuskin voi siirtomaina pitää sillä ne olivat pikkukyliä Yhdysvaltain ja Kanadan alueella.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Delaware oli Ruotsin 1638-1655, "Nya Sverige". Suomea ei mainita. Hollanti otti sen siis 1655.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Koko muu Suomi on siirtomaata paitsi se ruuhkautunut Slummi-Suomi.

Risto Salonen

Kansanedustaja Alatalo on oikein tehnyt levynkin siirtomaa Suomesta.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Liitän tähän loppuun Aisa Kantolan mielipidekirjoituksen Turun Sanomien verkkolehdessä, jonka Turun Sanomat poisti, koska huomasi sen olevan sukupuolentutkimusta ivaava hupijuttu.
En ole saanut lupaa Aisalta, mutta en kieltoakaan(!).
___________________________
Yliopistokulttuurimme on tippumassa kansainvälisen kehityksen kelkasta

Keskustelu akateemisesta rasisimista on viimein saapunut Suomeen. Muun muassa Åbo Akademissa onm virinnyt keskustelu siitä, millaisia piilo-odotuksia on sisäänrakennettuna akateemiseen kielenkäyttöön.

Sukupuolen tutkimuksen laitoksen pikkujouluissa valkoiset tutkijat epäilivät afrikkalaistaustaista rodullistettua naistutkijaa homo- ja transfobiseksi vain, koska postkolinialistisena feministinä hän kieltäytyi kertomasta kolonialistisella kielellä, millä prepositiolla hän toivoisi itseään kutsuttavan.

Viime viikolla taas Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja useat poliiiitiset järjestöt tarttuivat Helsingin Akateemisten Perussuomalaisten kannanottoon, joka ylpeili suomalaisten yliopistojen valkoisuudella ja "kansallisella tietoisuudella".

Englannissa asuvana opiskelijana joudun nyt kuitenkin ihmettelemään, miten tilanteeseen on edes annettu kehittyä tähän pisteeseen.

Ulkomailta katsottuna suomalaisessa rasismikeskustelussa on jo havaittavissa jopa samoja piirteitä kuin Viktor Orbanin johtamassa Unkarissa.

Hallituksen koulutusleikkaukset ovat omalta osaltaan altistaneet sekä yliopistot, että samalla koko kotimaisen sivistysspohjan nationalistisille ja piilorasistisille rakenteille, mutta tämä ei yksin riitä selitykseksi saati tekosyyksi koulutettujenkin ihmisten rasistiselle käytökselle.

Ilmiselvästi suomalaisille yliopistoille laatu tarkoittaa jo nyt muodollista suorittamista. Kansainvälisyys näkyy ranking-vertailulistoina, akkreditointeina ja tiedejulkaisuina.

Samaan aikaan akateemisissa yhteisöissä kieltäydytään seuraamasta kansainvälisten yliopistojen parhaita käytäntöjä kuten postkolonialistisia toimintaohjeita moninaisuuden johtamisessa.

Suomalaisopiskelijat ja -tutkijat toivottavat kansainväliset vieraansa tervetulleiksi opettamaan heille suomalaista kulttuuria. Muualla Euroopassa kolonialistisen kantaväestön edustajat haluavat, että ulkomaalaiset opettavat heille omasta kulttuuristaan.

Jo nykyisten leikkausten myötä suomalaiset yliopistot ovat joutuneet käpertymään suorittavan tutkintotehtaan rooliin. Etnonationalististen piilorakenteiden purkaminen ja ennaltaehkäisy ovat silloin toissijaisia. Esimerkiksi kolonialismi on Suomessa silloin tabu.

Yksi avartavimmista kokemuksistani oli kuulla Lontoossa paikalliselta professorilta myös kotimaani Suomen kolonialistisesta roolista vuosisataisen kansainvälisen kaupan kytkösten kautta. Nyt en kuitenkaan voinut iloita, koska mietin kaikkia niitä Suomessa valmistuvia maistereita, jotka jäävät tästä mahdollisuudesta paitsi.

On parempi oppia epämiellyttäviä faktoja kuin kääntää katseensa poispäin tai väittää, ettei ongelmaa olisi olemassa.

Yliopistojen tehtävänä ei ole ainoastaan kouluttaa työvoimaa elinkeinoelämälle, vaan myös yrittää tehdä maailmasta parempi paikka. Kautta aikojen yliopistoinstituutiota on velvoittanut ihmisyys, ei kansallisuus.

Suomessakin voitaisiin tavoitella koulutuksen arkeen antirasistista itsetietoisuutta - sitä aikamme dekolonisaatio edellyttäisi.

Aisa Kantola
Kirjoittaja suorittaa parhaillaan Liberal Arts and Sciences -tutkintoa King's Collegessa Lontoossa.
______________________________

Aisalla on edellytykset kirjoittaa feministinen väitöskirja mistä tahansa aiheesta. Siihenhän ei vaadita faktatietoja vaan oikein valittuja feminististä asennetta ilmaisevia termejä. Ja jos oikein vahvoja aivopieruja haluaa esittää, niiden perusteluiksi riittävät "näkymättömät piilorakenteet".

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Wikipedian mukaan Ruotsi(-Suome)lla oli viisi siirtomaata:

1 Uusi Ruotsi
2 Ruotsin Kultarannikko Cape Coast
3-5 Antillien alueella: Tobago, Saint-Barthélemy ja Guadeloupe

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset