Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Leskeneläke on uudistettava vastaamaan nykypäivää

Kun työeläkelakeja sorvattiin 1950-luvun lopussa, maailma oli varsin erinäköinen kuin nykyisin. Sanaa avoliitto ei edes tunnettu vaan puhuttiin "susipareista". Ja melko harvinaista oli, että "susiparille" syntyi lapsia.

Lasten saaminen ei yleensä aiheuttanut työstä poisoloa, sillä naimisissa olevien naisten palkkatyö oli melko harvinaista. Ja kun päiväkotijärjestelmä oli sosiaaliperustainen, tuntui luonnolliselta, että aviovaimo jäi pois töistä, kunnes lapset olivat sikäläisen ajattelutavan mukaisesti kyllin vanhoja (eli kouluikäisiä). Naisten kotonaolo katsottiin välttämättömäksi ja siksi luotiin käsite "naisleskeneläke" korvaamaan edes osittain naisten lastenhoitoa kotona.

Asiat selviävät lain valmistelupapereista, mutta lakiin asiaa ei kirjattu perusteluita vaan työeläkejärjestelmän mukaan kaikki avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat naiset saivat aviomiehen kuoltua noin puolet miehen ja naisen eläkkeiden erosta, toki lapseton avioliitto piti olla solmittu ennen ikävuotta 50.

Naisleskeneläkkeen katsottiin olevan korvausta aviopuolisolle siitä, että tämä on hoitanut kotia ja lapsia mahdollistaen aviomiehelle esteettömän työssäolon. Aviomiehen kuolema ei saanut pudottaa leskeksi jääneen aviovaimon toimeentuloa kohtuuttomasti.

Miehillekin alettiin maksaa leskeneläkettä monta vuosikymmentä myöhemmin, vasta 1990-luvulla tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikulan ajamana.

Leskeneläkkeen mediaani oli vuonna 2017 noin 600 euroa naisille ja noin 200 euroa miehille. Ja se oli tietysti veronalaista tuloa, eli nyrkkisäännön mukaan liki puolet siitä meni veroihin.

Kuka maksaa leskeneläkkeen kustannukset?

Vastaus: Miehet, etenkin aviomiehet. Työssä käyvistä miehistä yli 90 % elää parisuhteessa ja verotietojen mukaan aviomiehet ovat parhaiten ansaitsevia. Kun miehiltä kerätään työeläkemaksuja noin 2,5 miljardia enemmän kuin mitä miehille maksetaan eläkkeitä, yli jää tarpeeksi, että niistä maksetaan leskeneläkkeet, vuonna 2017 noin 1,6 miljardia euroa.

Helsingin Sanomissa Maria-Lisa Rodhin kirjoittaa suunnilleen kerran vuodessa "epäoikeudenmukaisesta" leskeneläkkeestä sanoen mm: "Järjestelmä on epäoikeudenmukainen yksin jääneitä ja eronneita kohtaan." Ei se ole epäoikeudenmukainen yksin jääneitä kohtaan, sillä heidän rahojaan ei tässä käytetä mihinkään. Leskeneläkkeiden rahoitus peritään parisuhteessa eläviltä miehiltä. Tietysti sinkut haluaisivat päästä käsiksi noihin parisuhteessa eläviltä miehiltä kerättyihin rahoihin, mutta sitä minä sanoisin epäoikeudenmukaiseksi ryöstöksi.

Mikä mättää leskeneläkkeessä nyt?

Ensinnäkin se, ettei avoliitossa olevalla ole leskeneläkeoikeutta. Lapsilla on toki aina perhe-eläkeoikeus.
Toiseksi se, että avioeron sattuessa leski menettää oikeutensa leskeneläkkeeseen, poikkeuksena se, että jos eronnut saa elatusapua ja elatusavun maksaminen perustuu tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen, leski voi saada työeläkejärjestelmästä osan ex-puolisonsa ansioeläkkeestä leskeneläkkeenä.

Miten asiat korjataan helposti:

Siirrytään eräistä Euroopan maista tutun "parisuhde-eläkekertymän" käytäntöön.
Parisuhteessa elävät voivat ilmoittaa eläkeyhtiölle, että haluavat jakaa eläkertymänsä puoliksi. Yhteisiä lapsia omaaville yhteiseläkekertymä olisi pakollista. Eläkeyhtiö laskee parin kertyneet eläkemaksut yhteen ja molemmat parisuhteessa elävät kerryttävät eläkettä yhtä paljon, yhteenlaskun puolikkaan verran. Voidaanpa puolikas eläkekertymä laskea taannehtivastikin yhteisestä sopimuksesta, jos niin lakiin halutaan kirjata. Muuten entiset eläkekertymät jäävät voimaan.

Yksinkertaista ja halvalla tietokoneella hoidettavaa.

Kerran tasajakoiseen eläkekertymään siirryttyään siitä pääsisi eroon vain eroamalla kumppanistaan ja ilmoittamalla erosta Eläketurvakeskukselle. Sovussa eroavat kumppanit voivat toki jatkaa yhteistä puolikasta eläkekertymää, jos kumpikin osapuoli niin haluaa.

Noin 90-100 vuoden päästä, kun kaikki nykyiseen leskeneläkkeeseen oikeutetut ovat kuolleet, leskeneläkettä ei enää olisi. Olisi vain pakollinen tasakertymä eläkkeelle niille, joilla on yhteisiä lapsia ja vapaaehtoinen muille, jotka elävät parisuhteessa. Kun meillä tunnetaan käsite avioehto, pareille, joilla ei ole yhteisiä lapsia, sallittakoon yhteinen eläkekertymä vain vapaaehtoisesti otettuna.

Parisuhteen ulkopuolella elävät kerryttävät yksin eläkettään niin kuin nytkin.

Kysyttekö, ketkä elävät parisuhteessa? Kysykää Kelasta, siellä näitä ratkotaan joka ikinen arkipäivä.

Ja olen sitä mieltä, että tästä parisuhde-eläkekertymästä olisi apua myös nykyiseen syntyvyysongelmaan. Ei se ainakaan alenna syntyvyyttä, kun nainen tietää eläkeasiansa olevan kunnossa joka hetki.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

"Lasten saaminen ei yleensä aiheuttanut työstä poisoloa, sillä naimisissa olevien naisten palkkatyö oli melko harvinaista"

En tiedä missä olet elänyt mutta suvussani naiset ovat aina tehneet työtä, jopa lastensaannin ohessa.
Kotiäitinä kukaan ei ole viettänyt aikaansa.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Meillä lienee näkökulmaero palkkatyön käsitteestä kaupunkilais-maalaisakselin mukaan katsottuna. Oman sukuni naiset ovat aina tehneet kovasti työtä maalla, mutta äitinikin palkkatyötä vasta, kun olin jo muuttanut kotoa 1960-luvulla.

Puhuin suomalaisista palkansaajista, jotka maksoivat tel-maksuja.

Meissä maalaisissa (isäni ei maanviljelijä) ja teissä kaupunkilaisissa (oletukseni!) oli isompi ero 1950-luvulla kuin nyt. Tajuatko, että liki puolet suomalaisista työskenteli maa- ja metsätalousammateissa 1950-luvulla? Nyt alle kymmenesosa.
_________________________

Tietoja internetin ihmeellisestä maailmasta:

Miesvaltaiset ammatit 1950
Maa- ja metsätalous: 912 000
Teollisuus: 550 000
Liikenne: 107 000
Yht. 1569 000 palkansaajaa

Naisvaltaiset ammatit 1950-luvulla
Kauppa: 160 000
Palvelut: 227 000
Yht. 387 000 palkansaajaa

Tuntematon: 28 000.

Kun asukasluku oli tuolloin noin 4 miljoonaa, noin puolet heistä oli töissä. Yrittäjinä valtavasti enemmän kuin nyt.
Nykyisin 5,5 miljoonasta käy töissä vain noin 2,5 miljoonaa, kiitos meille valtavalle eläkeläisjoukolle. Kehitystä eläkeläisten määrässä ei osattu vuonna 1950 aavistaakaan. Muutenhan olisi varmaan laadittu ihan erilainen työeläkejäjestelmä. Nykyisen järjestelmän vikoja joudutaan korjaamaan liki vuosittain
____________________

Maalla asui 1950-luvulla yhtä paljon asukkaita kuin kaupungeissa ja kauppaloissa yhteensä. Miehille riitti töitä kaikkialla. Maalla ei juuri ollut naistyöttömiä, sillä työtä ei juuri ollut tarjolla eikä maalla ollut työttömyystoimistoja , joissa työttömät olisi tilastoitu. Kotiäiti ei ollut mikään työtön tilastoissa.

Vasta 1970-luvulla lasten päivähoito mahdollisti nuorten naisten siirtymisen työelämään. Rakennemuutoksen myötä myös julkinen sektori kasvoi, mikä sai yhä useamman naisen töihin kodin ulkopuolelle. Mutta vuonna 1970 naisten työllisyysaste oli vain noin 50 %, kun miesten oli noin 80 %. Nythän ero on alle 5 %.

Naisten yleisin palkkatyö onkin ollut kautta aikojen toisten palvelemista (Kaari Utrio). Ennen naisten odotettiin valitsevan joko työ- tai perhe-elämän, koska näiden kahden yhdistämistä pidettiin lähes mahdottomana.
_________________________

Kaupungeissa naimattomille naisille oli työtä tarjolla etenkin tehtaissa, konttoreissa ja kaupoissa, maalla vain kaupoissa. Maan- ja pienviljelijän vaimo ei ollut oikeasti "työssä", sillä hän ei maksanut tel-maksuja. Ei hän myöskään ollut työtön, sillä työnvälitystoimistot olivat kaupungeissa, missä hän ei voinut käydä töissä kulkuyhteyksien vuoksi.

Siksihän köyhimmät suomalaiset ovat niitä vanhoja miehiä ja naisia, joille ei ole kertynyt työeläkettä vaan he ovat Kelan pienten eläkkeiden varassa. Työeläkkeen kertyminen taas oli liki mahdotonta maalla, paitsi metsätöissä ja tehdaspaikkakunnilla. Maanviljelijät on aina katsottu yrittäjiksi, jotka ovat voineet maksaa tel-maksuja liki halunsa mukaan, ja sille rahalle on aina löytynyt muuta käyttöä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Epäoikeudenmukaista on se, jos 45 vuotta töitä tehnyt mies kuolee eläkeikänsä ensimetreillä ja kaikki häen eläkesäästönsä sosialisoidaan muille, leskestä ja perikunnasta puhumattakaan.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Meillä miehillä on erilaisia mielipiteitä. Minun vaimoni oli kotona 10 vuotta kolmen lapsen kanssa, koska silloin kunnallista päivähoitoa ei ollut tarjolla. Äitiyslomaa oli 8 viikkoa, mutta siitä ei kertynyt työeläkettä. Kyllä hän mielestäni ansaitsee ainakin 10 vuoden leskeneläkkeen korvaamaan 10 vuoden tel-vajauksen, sillä tuolloin tein töitä 50-60 tuntia viikossa perheeni elättämiseksi. Ja tel-maksuja maksoin joka tunnista.

Katson, että myös se on epäoikeudenmukaista, että vaimoni joutuu lähtemään yhdessä 40 vuotta sitten täysin peruskorjaamastamme (ikkunat, ovet, sähköt, vesi- ja viemärijärjestelmä, lämmityssjärjestelmä, ulkokatto, sisäseinät, sisäkatot, lattiat, sisäovet, keittiökalusteet, lisäeristys ulkopuolelle, uusi ulkovuori jne) omakotitalosta, koska hänen oma eläkkeensä ei riitä asumiseen siinä. Maaseutukaupungissa sijaitsevasta alunperin 1941 rakennetusta omakotitalosta saa myydessä sen verran, että sillä saa yksiön. Ei kuitenkaan Helsingistä, joka on hänen syntymäkaupunkinsa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On harmillista, että kasvukeskusten ulkopuolella yli 50 km säteellä ei ole enää arvoa omakotitaloille, jos on muillekkaan asunnoille rantakiinteistöjä lukuunottamatta.

Monien suunitelmat ovat menneet myttyyn arvottomien talojensa kanssa samalla, kun kaupunkiyksiöidenkin hinnat karkaavat kauas yli oman omakotitalon hintaoletuksen.

Eläkkeiden oikeudenmukaisuuden kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä keskenään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset