Millainen on hyvä suomalainen sauna?
Nyt en usko poikkevani osaamisalueestani, vaikka joku niin ajatteleekin.
Katselin juuri ohjelmaa Suomen kaunein koti. Silmääni pisti espoolainen monimiljoonaluokan koti, jossa väitettiin, että heillä on paras suomalainen sauna.
Tuli mieleen yksi juutalaisvitsi, lienen rasisti, kun kerron sen. Kas tässä: Berliinissä eräällä päättyvällä kadulla oli 1930-luvulla kolmella juutalaisella vaatetusliike (mikäpä muukaan liike juutalaisvitsissä?). Kadun alkupäässä oleva kauppa mainosti: "Kadun paras vaatetusliike". Seuraava mainosti: "Berliinin paras vaatetusliike". Ja se seuraava mainosti: "Maailman paras vaatetusliike". Jos olisi ollut neljäs, se olisi epäilemättä mainostananut: "Universumin paras vaatetusliike".
Mutta minä olen "vaatimaton". Minulla on vain kaksi Hyvinkään parasta saunaa ja Padasjoen paras sauna.
Kun rakensin itse ensimmäistä saunaani omakotitaloon 1970-luvulla, kysyin neuvoa vastaavalta mestarilta Olli Salmiselta (HAKA). Hän sanoi, että tee mieleesi mukaan kunhan muistat seuraavat suomalaisen saunan perusssäännöt:
1. Jalat ovat lauteilla kiukaan lämpimimmän osan yläpuolella.
2. Päästä kattoon on korkeintaan 10-15 senttiä.
3. Ilmanvaihto on riittävä.
4. Saunan tulee olla väritykseltään tumma, jotta silmät lepäävät kuten savusaunassa.
Näillä spekseillä olen itse rakentanut neljä saunaa, joista viimeimmän kerrostaloon. Rakennuttajafirma rakensi vain saunan kiviseinät, minä rakentelin puuseinät, katon, lauteet, portaat lauteille ja ostin oman vuolukivikiukaan sinne. Aito-kiuas ei mahtunut paloturvallisuussääntöjen mukaan.
Kun olen matkustellut työni vuoksi paljon, olen todennut, että ruotsalaisessa saunassa ei toteudu yksikään näistä ehdoista.
Savusaunan rakentaminen minulta puuttuu vielä. Sopiva rinnepaikka on jo valittu ja siitä tulee Leca-harkkosauna. Siksi, että suomalainen ruoho/turvekattoinen hirsisavusauna palaa tuttavani palomestarin mukaan kerran kymmenessä vuodessa. Sen Leca-harkkosaunan voi rinteessä naamioida ulko- ja sisäpuolelta käsittääkseni ihan siedettäväksi. Ja kun se on vanhan jatkuvalämmitteiseksi muutetun oikean hirsisavusaunan vieressä, siihen ei tarvita muuta kuin löylyhuone.
No, palatkaamme tuohon espoolaiseen saunaan. Se oli holvikaarisauna, jossa pään yläpuolella oli yli metri ilmaa. Ja usein näkee tv:ssä harjakattosaunoja, joissa on sama "vika". Jos ilmatilaa on liikaa, parhaat löylyt menevät ns. "hilseen yli". Ja jos sitä varten on lämmitettävä kiuas kuumemmaksi, suomalaisen saunan perusolemus muuttuu. Sehän on "leppoisat löylyt", jotka saavutetaan parhaiten savusaunassa. Savusaunassa kylpylämpötila on noin 60-80 astetta. Koska savusaunoja ei voi rakentaa asemakaava-alueella, pitää yrittää jäljitellä sitä. Ja se saavutetaan saunoissa, joissa lämpötila on kylpiessä max 80 astetta.
No, jos Suomessa on miljoona parasta suomalaista saunaa, niin varmaan Suomessa on miljoona parasta sauna-asiantuntijaakin.
Sana on vapaa kaikille miljoonalle. Etenkin odottelen ohjeita savusaunan rakentamiseen. Onko jollakin kokemuksia Leca-harkkosaunasta?
Minulla on 1974 rakennettu savusauna, eikä ole edes yrittänyt palaa, pitää vain osata lämmittää oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on! Aimo on aivan oikeassa, kuten useinkin. Yleensä pahin käyttövirhe (jonka johdosta savusaunan keski-ikä on 5 vuotta) on se typerä usko siihen, että riittää kunhan katon rajassa tai takaseinässä oleva savuräppänä on auki… Savusauna lämmitetään siten, että lämmitysvaiheessa aina joko ikkuna tai ovi on vähintään raolla (jolloin savukaasut eivät rikastu liikaa; muuten savukaasut syttyisivät itsestään tuleen, viimeistään oven avauksen yhteydessä). Tarkoituksenahan on lämmittää savukiuasta eikä sytyttää koko saunaa…
Savusauna voidaan tehdä myös kombimallina, jolloin siinä on sekä savukiuas että tavallinen puukiuas. Vaimoni idea ja pitää todeta: toimii mainiosti.
http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/2…
Ilmoita asiaton viesti
Poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentti perussäännön kohtaan:
”3. Ilmanvaihto on riittävä.”
Ilmaventtiileitä pitää olla kolme:
1. Raitisilma kiukaan viereen.
2. Poistoilman venttiili vastakkaiseen nurkkaan jalkatason alapuolelle.
Se on auki löylyjä otettaessa.
Lisälöylyä heitettäessä ylös nouseva kuuma ilma painaa jäähtyneemmän ilman poistoventtilistä pois. Näin lauteilla voi nauttia koko ajan kosteasta löylystä.
Löyly on sähkösaunassakin miellyttävää ja hiki nousee helposti pintaan.
3. Löylyttelyn jälkeen avataan tuuletusventtiili kosteuden poistamiseksi saunasta.
Venttili 2 suljetaan.
–
Kiuasta lämmittäessä tietenkin venttilit 2 ja 3 ovat kiinni, ettei lämpö karkaa.
Minulla on venttillit 2 ja 3 yhteydessä samaan poistoputkeen. Venttiileinä on puuräppänät.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kyllä lämmitän kiukaan, ennen jätettiin kaksi alimmaista hirsikertaa ”Sammaltamatta”, niin löyly laskeutui alemmas.
Ilmoita asiaton viesti
Poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Mulla on aito kiuas (47) saunassa jossa ei ole mitään muuta lämmitystä kuin se kiuas ja puilla lämmitettävä vesipannu. Hyvät ja riittävän kuumat löylyt saa vaikka ite saunan lämpötila ei juurikaan yli 40° nouse. Nyt väsäsin lattialämmityksen että ei tarvii pakkasilla pestä itteään kengät jalassa.
Tossa kiukaassa on muuten hyötysuhde kohdillaan kun savupiippuun menevään putkeen voi koskea paljain käsin vaikka on lämmitys menossa. Ei siis pala piipussa liekki niinkuin jatkuvalämmitteisissä tapahtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Olen rakentanut savusaunan itselleni. Pihasta muutamia puita nurin, ne ristikoksi ja hiukan sammalta väliin ainakin savurajan yläpuolelle. Alas pieni ikkuna, jonka ulkopuolelle lyhty roikkumaan. Matala ovi kahdesta ”laudasta” jotka on otettu samasta hirrenpätkästä. Kunnon räppänä ylös. Tuollainen kiuas:
https://savusauna.com/sisu-kiukaat
Jos nyt tekisin uutta niin harkitsisin vaihtoehtoa, jossa lämmittäminen tapahtuu saunan ulkopuolelta. Savu sinänsä ei haittaa, koska se nousee oven yläkarmin tasolle, mutta tuollaisella rakenteella kiukaan saisi alemmaksi saunassa. Silloin mahdollisesti lämmön kierto olisi kovilla pakkasillakin tehokkaampaa, eli lattiakin lämpenisi. Tuo mahdollistaisi myös korkeamman kiukaan rakentamisen. Silloin hyötysuhteen saisi paremmaksi ja nokeaminen olisi vähäisempää.
Jotain manuaaleja selailin ennen rakentamista, ainakin Eero Välikankaan ”Savusauna” kirjaa ja kirjaston materiaalia. En tainnut kyllä rakentamisen aikana mitään nuotteja käyttää.
Espoolainen sauna on lienee ollut tällainen?
http://www.holvisaunat.fi/mallisto.htm#savusaunama…
Ei tuo välttämättä ole huono muoto, jos kiuas on jommalla kummalla sivuseinällä. Silloin kiukaan lämpö ja löylyt pyörähtävät katon kautta kylpijälle, eivätkä jää yläkuolokohtaan kellumaan. Riippuu tietysti myös siitä, missä poisto- ja tuloilma-aukot sijaitsevat.
Ilmoita asiaton viesti
Itsellä on 9 neliöisessä rantasaunassa iso 40 kW jatkuvalämmitteinen Misan tehopönttö, jossa kiviä n. 150 kg ja sen vieressä 160 litran rosterinen pata. Pata on muuten malliltaan lähellä perinteistä Mainio-pataa. Pesuvesiä lämmitetään kylpijämäärän mukaan. Kahdelle kylpijälle vesi lämmitetään vain pesuun sopivaksi. Jos enemmän kylpijöitä, niin lisäksi otetaan lisäkorvoja.
Tuloilma isosta aukosta kiukaan päälle ja poistoräppänä vastapäisestä nurkasta 20 sentin korkeudessa. Lisäksi on tuuletusräppänä ylhäällä kiuasta vastakkaisessa nurkassa.
Löylyt ovat kuin savusaunassa, eikä kiuasta tarvitse porata kovin kuumaksi.Jos on useamia saunojia erikseen, niin säätää vain polttopesässä puun määrää sopivaksi, jolloin saunoa voi vaikka tuntikausia peräjälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kaikille vastanneille. Kyllä näillä eväillä pystyy projektin aukaisemaan. Toivottavasti se pääsee joskus maaliin.
Ilmoita asiaton viesti
Kun ei nyt kerran vielä tullut mainittua, niin täässä minun lyhyt kriteerini: saunan pitää olla puhdas. Suomalaiset eivät yleensä siivoa ja pese kunnolla saunojaan.
Ilmoita asiaton viesti
Missä kohtaa on sitten kiukaan kuumin kohta?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmaisin asian huonosti. Tarkoitin sitä, että saunaan muodostuu kiukaan lämpövaikutuksesta ilmapyörre/ilmapyörteitä, jonka alapuolella on selvästi viileämpää. Eikä jalkojen tulisi olla siellä viileällä puolella. Tasalakisissa kiukaissa pyörre ei mene juurikaan kivipinnan alapuolelle, joten jalkojen tulisi olla kivipinnan yläpuolella. Niin kuin se ”kaksikerroksisissa” savuasaunoissa aina on.
Sitten on näitä kapeita pystymallisia kiukaita (mm. Ikikiuas), joissa kivet ovat ”pystyssä” verkon sisällä. Sen ilmapyörteet riippuvat monesta eri tekijästä, mm. kiukaan sijainnista verrattuna saunan seiniin ja lauteiden avo – tai umpirakenteesta. Lauteiden korkeus on haastavaa rakentaa kun asia selviää vasta kun saunan lauteet ovat valmiit. Olen nähnyt monenlaisia jalkatelineitä, kun on selvinnyt, kuinka korkealle saunan ilma lämpiää. Umpirakenteinen laudemalli estää ilman liikkumisen lauteiden alla.
Ilmoita asiaton viesti