Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Poikatutkimus-kirjan arvostelu, osa 1, suomalainen koulutus

Ensinnäkin on syytä pitää mielessä kaikkia kirja artikkeleita lukiessa nämä kolme suoraa siteerausta kirjasta: 1. "Poikatutkimus-kirjan kirjoittajat kiinnittyvät sukupuolentutkimuksen teorioihin kyseenalaistaen oletuksen luonnollisesta ja muuttumattomasta sukupuolijärjestyksestä", 2. "Teoksessa hyödynnetään erityisesti kriittisen mies- ja maskuliinisuustutkimuksen kysymyksenasetteluja soveltaen niitä lapsuus- ja nuoruusvuosien tarkasteluun" ja 3: "Poikatutkimus-teoksen lähtökohdat tiivistyvät sukupuolivastuulliseen ajatukseen".

Kun nuo sitaatit lukee, ymmärtää, että mistään tasa-arvoisesta kirjasta ei ole kysymys. Kriittinen mies- ja maskuliinisuustutkimus nojaa seuraavaan periaatteeseen, mikäli minä jotain lukemastani olen ymmärtänyt: Miehet ja patriarkaatti sortavat yleisesti kaikin mahdollisin tavoin naisia ja yhteiskunnan on puututtava asiaan. Mutta jos miehillä on joku tasa-arvo-ongelma, se on miesten ja patriarkaatin itsensä aiheuttama eikä yhteiskunta saa puuttua asiaan.

Kirjaa lukiessa pistää silmään siinä esiintyvä feministinen logiikka (naisen logikka). Se suhtautuu vääristelevästi oikeita tieteitä kohtaan.

Koulutusasia on tärkeä, sillä niistä nuorista, jotka syrjäytyvät koulun jälkeen on 2/3 poikia ja syrjäytymisen merkit näkyvät jo hyvin nuorena.

Muutama lainaus kirjasta ja kommentit niihin.

1. "Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla huolissaan."
Tällä halutaan sanoa, ettei kaikilla pojilla mene koulussa huonosti, joten koulussa ei voi olla mitään rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Jos koulussa olisi jotain vikaa, pitäisi feministilogiikan mukaan kaikilla pojilla mennä huonosti. Kuitenkaan väite ei todista sitä, etteikö koulussa ole rakenteellista vikaa poikia kohtaan. Eihän kukaan ole todistanut, etteikö niillä pojilla, joista ei tarvitse olla huolissaan, menisi heilläkin nykyistä paremmin, jos rakenteellinen vika korjattaisiin. Mutta sitä tuskin feministit haluavat.

2. "Artikkelien pääsanoma on, että läheskään kaikista pojista ei tarvitse olla samalla tavalla - jos lainkaan - huolissaan."

3. "On ongelmallista, jos poikien alisuoriutumiseen vastataan muuttamalla ympäristöä sen sijaan, että pojilta vaadittaisiin ahkeruutta ja pinnistelyä."
Tässä kirjan sanoma on kiteytettynä poikien huonosta koulumenestyksestä. Koulussa ei ole mitään vikaa. Vika on pojissa jotka eivät pinnistele evätkä ahkeroi. Vika on miehissä itsessään ja patriarkaatissa. Ja olisi ongelma, jos koululle tehtäisiin mitään.

4. Sitten varsinainen feministinen naislogiikan helmi Harry Lunabban artikkelista:
"Suurin osa pojista pärjää, niin koulussa kuin Pisa-tuloksissa, yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä. Keskiarvojen erot eivät myöskään synny kaikkien poikien heikosta menestyksestä. Kun tilastoja tarkastellaan hienovaraisemmmin, voi todeta, että heikosti menestyviä poikia on enemmän kuin tyttöjä, ja tämä on syy poikien keskimääräisesti heikompaan tulokseen."
Voi elämän kevät! Tällaista oikean tieteen vääristelyä joudumme me tilastotieteilijät kokemaan feministisen naistutkimuksen taholta. Missä on esimerkiksi analyysi siitä, että suurin osa pojista pärjää yhtä hyvin kuin suurin osa tytöistä? Viite tutkimukseen puuttuu kirjasta. Jos tilastosta poistetaan heikosti menestyvät pojat, voidaan siis sanoa, ettei poikien ja tyttöjen välillä ole mitään eroa!!!! Oikein se lienee, mutta tällainen on tieteellisesti kestämätöntä ajattelua.
Naistutkimuksen helmi on sanoa "hienovaraisemmin", kun tarkoittaa "epätieteellisemmin". Itse asiassa Harry Lunabba kertomuksellaan todistaa, miksi miehet menestyvät työelämässä paremmin kuin naiset: Kun nämä heikosti koulussa menestyvät miehet ovat niitä syrjäytyjiä, jotka eivät koskaan edes tule työelämään (työllistymisaste on miehillä alle 75 %), niin työelämään tulevat miehet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin naiset. Älykkyydellä ja työelämässä menestymisellä taas on voimakas korrelaatio. Syrjäytyneistä on 2/3 miehiä, eivätkä nämä koulupudokkaat liene miehistä älykkäimpiä, vai mitä luulette?
Samanlaista naisen logiikkaa sain lukea skandinaavisesta Acta Sociologica - lehdestä kesällä. Siinä tutkijat ihan vakavissaan kertoivat, ettei naisten ja miesten sairauspoissaoloissa ole mitään eroa. Ensin vain poistamme aineistosta riittävän määrän paljon sairastavia naispalkansaajia!
Tätä naislogiikkaa voimme jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Naiset ovat yhtä pitkiä kuin miehet kun poistamme aineistosta kaikki alle 175 senttiset naiset. Naiset ovat yhtä voimakkaita kuin miehet kun poistamme aineistosta riittävän määrän erittäin heikkoja naisia, jne...

5. Harry Lunabba: "Suomessa asuu OECD-maiden elämäänsä tyytyväisimmät pojat".
Tämähän on yksi niitti lisää siihen, ettei poikien koulumenestymättömyydelle tarvitse tehdä mitään. Naisen logiikalla: Jos Suomen pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin OECD-maiden pojat keskimäärin, Suomessa ei tarvitse tehdä mitään sille, että pojat menestyvät tyttöjä heikommin koulussa!!!

6. Eikä poikien huonolle koulussa viihtymisellekään tarvitse tehdä mitään, sillä Harry Lunabba sanoo: "Vaikka pojat ilmaisevat tyttöjä useammin, että heitä kiusataan koulussa tai heillä ei ole yhtään hyvää ystävää, kyse on kuitenkin selvästi poikavähemmistöstä - eikä pojista kokonaisuudessaan".
Näinhän se on, kun "tilastoja katsellaan hienovaraisemmin" naisen logiikan mukaisesti tilastotiedettä vääristellen.

7. "On myös syytä alleviivata sitä, että koulussa on myös tyttöjä, joista olisi syytä olla huolissaan."
Tämä on viimeinen niitti sille, että poikien koulunkäynnistä tulisi olla huolissaan. Feminististen sukupuolentutkijoiden mielestä "ladies first". Olemassa olemattomille poikien huolille voidaan suoda ensimmäinen ajatus vasta kun viimeinenkin naisten ja tyttöjen huoli on poistettu.

8. "Pojat eivät ole laajan rakenteellisen koulusyrjinnän kohteita eikä yhteiskuntakehitys anna viitteitä siitä, että tällaisia rakenteita olisi syntymässä."
Feministinen tutkimusmenetelmä: Kun asiaa tarpeeksi toistetaan, siitä tulee totuus, vaikka sitä ei pystytä todeksi todistamaan. Silloin vedetään esiin "näkymätön rakenteellinen patriarkaattinen sorto". Vastaavaa "näkymätöntä rakenteellista matriarkaattista sortoa" ei sukupuolentutkimus tunne. Kirja tuntee myös kriittisen miestutkimuksen, mutta ei kriittistä naistutkimusta.

Jos kysytte, kannattaako kirja lainata lainastosta, vastaan, että varmaankin, jos teillä on takananne vähintään kolmen vuoden yliopistollinen aivopesu naistutkimuksessa tai olette ilman omaa ajattelukykyä hurahtanut uskontoon nimeltä feminismi.

Mielipiteeni poikien koulunkäynnin tutkimuksesta: "Voi ..ttu mitä ..skaa."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JormaKuusela kuva
Jorma Kuusela

Hyvä Pauli Sumanen. Kiitokset kriittisestä analyysistäsi!
Vaikka minulla ei ole mitään feminismiä vastaan, poimimasi kohdat viittaavat sellaiseen epä-älylliseen ”diskurssiin”, jota ei pitäisi esiintyä millään tieteenalalla. Jos tasa-arvo merkitsee poikien ongelmien lakaisemista maton alle, tuskin siitä kukaan hyötyy.
Pisan osalta tuo pulmallinen neloskohta on helposti tarkistettavissa, koska datat ovat julkisia. Väitteen mukaan eroa ei ole, jos poimitaan parhaat 50 prosenttia kummastakin sukupuolesta. Keskiarvojen vertailun pitäisi silloin riittää.
Oma näppituntumani on, että luetun ymmärtämisessä ero on silloinkin selkeä, mutta luonnontieteestä en osaa arvata mitään. Matematiikka taas saattaa kääntyä poikien eduksi.
En viitsi alkaa askarrella datojen parissa, koska parhaiten menestyviä tarkasteltaessa menetetään koko ongelman ydin: juuri heikoimmin suoriutuvista meidän tulee olla huolissamme. Siinä joukossa pojat ovat yliedustettuja.
Sen muistan ulkomuistista, ettei ainakaan kymmenkunta vuotta sitten ollut ainuttakaan oppiainetta, jossa tyttöjen arvosanat eivät olisi olleet paremmat kuin poikien. Mitään osajoukkoja en kuitenkaan poiminut.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Ajattelemme suunnilleen samalla tavalla. Keskiarvot ovat hyviä johonkin, mutta eivät kaikkeen eivätkä paljasta hajontaa.
Esimerkiksi miesten ja naisten älykkyysosamäärässä on vain 0-3 pisteen ero riippuen testistä.
MUTTA siinä missä naisten jakauma on Gaussin käyrän muotoinen, miesten jakauma onkin kaksinapainen: Erittäin älykkäissä on piikki ylöspäin, eli erittäin älykkäiden joukossa on miehiä kaksi kolmasosaa. MUTTA miehillä on piikki myös erittäin huonosti älykkyystesteissä menestyneissä, eli kaikkien "vähemmän älykkäiden" joukossa on miehiä kaksi kolmasosaa.
Keskiarvojen tutkiminen ei paljasta tätä eroa miesten ja naisten älykkyyden jakaumassa.
Heikosti menestyvät pojat syrjäytyvät, koska heihin ei saa kiinnittää mitään huomiota, ei varhaiskasvatuksessa eikä koulussa. Kaikkien ihmisten tulisi kuitenkin olla samanarvoisia. Ja parantaa heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia pärjätä elämässä, koulutus ja työelämä mukaanlukien.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset