Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Tänään Jyväskylän yliopistossa uusi "muka tasa-arvoinen" väitös palkkaerosta

LitM Päivi Aalto-Nevalaisen johtamisen väitöskirja ”Vertaileva tutkimus nais- ja miesjohtajien uramenestyksestä liikunta-alalla” on hyvöksytty tänään Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä oli professori Liisa Mäkelä (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anna-Maija Lämsä (Jyväskylän yliopisto). All female panel siis.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7400-8

"Naiset saavat liikuntajohtajina keskimäärin vähemmän palkkaa kuin miehet, osoittaa Päivi Aalto-Nevalaisen tuore väitöstutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin liikuntajohtajien palkkoja julkisella ja kolmannella sektorilla. Miesten ja naisten palkkaero oli keskimäärin 11 prosenttia. Palkkaero miesten hyväksi säilyy, vaikka otetaan huomioon esimerkiksi iän, koulutuksen, työtuntien ja alaisten määrän vaikutus. Julkisella sektorilla palkoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa, kun taas kolmannella sektorilla ero oli 17 prosenttia."

Kolmannella sektorilla palkkaa yleensä maksetaan tuottavuuden mukaan, mutta tuottavuuden eroja miesten ja naisten välillä ei väitöskirjassa tutkittu. Harmi, mutta niin yleistä, vaikka EU niin vaatiikin.

Aalto-Nevalainen samaistaa väärin palkan ja ansion. Aalto-Nevalainen ei tiedä muutamia perusasioita palkkaeron laskemisesta, kun se tehdään tasa-arvoisesti. Eikä hän tiedä Suomen asevelvollisuusjärjestelmän vaikutuksesta palkkaan mitään.

EU, YK ja ILO ovat määritelleet tasa-arvoisen palkkaeron siten, että siinä lasketaan tuntipalkka elinikäisen tasa-arvoisen ansion ja todella tehtyjen työtuntien mukaan (mm. EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI).

Aalto-Nevalaisen tutkimus perustuu nettikyselyyn. Useat tutkijat ovat osoittaneet, että tehtyjen työtuntien ero muuttuu tilastollisesti merkitsevästi (5 -10 %), jos se tehdään muistinvaraisesti (nettikysely, puhelinhaastattelu) tai reaaliaikaiseti mittaamalla (ajankäyttölomake, esim. suomalaiset Iiris Niemi ja Hannu Pääkkönen). Naiset yliarvoivat muistinvaraisesti tehdyn arvauksen mukaan työtuntejaan ja miehet aliarvioivat.

Lisäksi Aalto-Nevalainen ei ota huomioon EU:n palkkatasa-arvodirektiivissä mainittua työeläkettä (noin 10 % naisten hyväksi) eikä miesliikuntajohtajien tekemää maanpuolustustyötä (asevelvollisuus) noin 6-10 %. Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä kertoo kirjassa "Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet" sivulla 82, että miehet tulevat työelämään  asevelvollisuuden vuoksi keskimäärin kaksi vuotta naisia myöhemmin. EU:n työaikadirektiivin mukaan tämä tarkoittaa noin 6-10 % haittaa elinikäisiin ansioihin naisiin verrattuna.

Jo pelkästään näiden, useiden tutkijoiden ja EU:n, YK:n ja ILO:n, tasa-arvovaatimusten mukaan laskettuna liikunta-alan naisjohtajat saavat tasa-arvoisesti laskettua palkkaa noin 15 % enemmän kuin miehet. Ero +11 % muuttuu -15 %:ksi johtuen työeläkkeestä (noin 10 %), asevelvollisuudesta (noin 8 %), todellisesta vuosityöajasta (noin 8 %).

Liikunta-alan miesjohtajat ovat siis todellisessa maailmassa noin 15 % palkkakuilussa verrattuna naisiin.

Mistä näitä feministisiä "muka" tasa-arvotutkijoita oikein sikiää? Pari vuotta sitten samanlaisen kansainvälisistä sopimuksista ja päätöksistä piittaamattoman väitöskirjan kirjoittivat Paula Koskinen Sandberg (Hanken) ja Milja Saari (Helsingin Yliopisto). Ja valitettavasti näitä on tulossa lisää. Eri tahot ovat myöntäneet nettitietojen mukaan apurahoja useille tutkijoille palkkatasa-arvoväitöskirjoja varten. Kun on feministinainen ja haluaa tutkia palkkatasa-arvoa, rahahanat ovat auki vaikka todellista tietämystä palkkaerolaskelmien taustoista, palkkatilastomateriaalista, työelämästä ja Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista ja päätöksistä ei ole hajuakaan.

Kaikki kansainväliset sopimukset ja päätökset löytyvät verkosta. Työelämän tuntemus taas saadaan tekemällä oikeita töitä kaikilla niillä tasoilla, joita tutkitaan. Siihen ei riitä akateeminen tutkijantyö hämähäkinseittien valtaamassa kammiossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Yksi lisähuomio vielä. Tutkija otti huomioon alaisten määrän palkkaan vaikuttavana tekijänä. Tähän kehottaa mm. YK ja ILO. Miksiköhän Tilastokeskus ja muut feministitutkijat eivät tee samoin? Ovathan päällikkö- ja johtaja-asemat miesten hallussa etenkin yksityisellä sektorilla. Täytyy etsiä tutkimuksesta, mikä oli esimiesaseman vaikutus palkkoihin ja mistä korjauskerroin on otettu. Hatusta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset