Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Sopiiko tekoäly sensoriksi uutisille ja keskusteluihin?

Helsingin Sanomat oli mukana rahoittamassa Ultrahack-tapahtumaa. Lainauksia tavoitteista: "Miten löytää uutisia koneellisesti ja seuloa keskustelupalstalta loukkaavat kommentit? HS:n kilpailussa etsittiin tekoälyä parantamaan mediaa. Ajatuksellisesti tekoäly olisi kuin virustorjunta, joka huomauttaa epäilyttävästä sivusta. Helsingin Sanomat on yksi tapahtumaan osallistuneista yrityksistä, ja heidän haaste kilpailijoille oli soveltaa tekoälyä ja koneoppimista journalismiin. (Kommentti: Toivottavasti tekoäly tuntee possessiivisuffiksin - heidän haaste!). Mediayritysten menestymisen kannalta tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntäminen on ratkaisevaa."

Ensinnäkin: Mikä on uutinen? Sekö, että tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa? Enemmistö uutisista on nykyisin näitä.
Toiseksi: Millä valtuuksilla halutaan seuloa loukkaavat kommentit?

Nämä kaksi ovat vastakkaisia toisilleen. Loukkaavat kommentit ovat niitä, jotka ovat normaalista poikkeavia. Eivätkä ne aina kaikkia loukkaa. Meillä on melkein kaikissa asioissa demokratia ( eli enemmistön diktatuuri), joka päättää, mikä on loukkaava kommentti. Onko se oikein? Mikä takaa, että enemmistö on oikeassa? Hitlerillä ja Stalinilla oli kansan enemmistö vaaleissa takanaan eikä kaikki aina mennyt ihan putkeen nykynäkemyksen mukaan. Onko nykynäkemystökään aina oikeassa?

Nykyuutiset perustuvat miltei kaikki poikkemamaan normaalista. Jos koira puree miestä, se ei ole uutinen, mutta jos mies puree koiraa, se on uutinen. Ei se kuitenkaan aina näin mene. Tieteellisesti kestävällä tavalla voidaan osoittaa, että EU:n, YK:n ja ILO:n määräysten, sääntöjen, päätösten ja suositusten mukaan laskettu palkkaero on naisten hyväksi Suomessa noin 20 %. Ei tätä uutista kuitenkaan mikään media halua julkaista, sillä se on naisten hallitsemien tasa-arvoelinten virallista agendaa vastaan, eikä monopoliasemassa olevia naisia kukaan uskalla/halua loukata.

Minä uskon tekoälyyn, jos se selviää seuraavista journalistisista tehtävistä:
1. Onko "naisen euro on 80 senttiä" myytti? Mahtaako tekoälykone löytää yhtään tutkimusta, jossa asia todistetaan oikeaksi? Minä en ole löytänyt. Mahtaako kone selvitä kysymyksestä paremmin kuin Helsingin Sanomien älykköraati (professoreita, toimitusjohtajia, tohtoreita jne). Älykköraadin vastaajista 80 % oli vuonna 2010 sitä mieltä, että slogan "naisen euro on 80 senttiä" ei ole myytti vaan totuus palkkaerosta.
2. Paljonko miehet tekevät palkansaajien kokonaistyöpanoksesta? Tieto on kyllä saatavilla monestakin eri lähteestä, mutta se on salaisuus, eikä sitä tietoa löydy julkisuudesta, koska se on "naisvihamielinen" tieto.
3. Otetaanko miesten ja naisten erisuuruinen työpanos huomioon Suomen virallisessa palkkavertailussa? Tilastokeskus, YLE, Samapalkkaisuusohjelma ja STM:n tasa-arvoyksikkö väittävät, että otetaan. Olen eri mieltä, niin kuin ovat EU, YK ja ILOkin.
4. Mitkä ovat auringon nousu- ja laskuajat 21.3.2018? Vaikka kaikista viisaiden tähtitieteilijöiden tekemistä kalentereista ne löytyvät, minä en usko painettuihin nousu- ja laskuaikoihin. Aurinko ei nouse eikä laske vaan pysyy paikallaan, mutta maapallo pyörii akselinsa ympäri kerran vuoorokaudessa ja toisaalta kiertää auringon ympäri kerran vuodessa.

Tähän viimeiseen kysymykseen kulminoituu tekoälyn nousu/tuho, sillä jos tekoälykoneelle syötettäisiin kaikki tieteellinen tieto tähtitieteestä vain vuoteen 1642 asti, kone väittäisi Kopernikusta ja Galileita epätieteilijöiksi ja vaatisi heidän väitteitänsä aurinkokunnasta kumottavaksi inkvisition uhalla. Näinhän todella aikanaan tapahtui ja heidän tieteelliset löytönsä mitätöitiin.

Tekoäly tulee tuomitsemaan nykyajan Kopernikukset ja Galileit aivan samalla periaatteella. Koneen mielestä enemmistö tiedemiehistä on oikeassa eivätkä kaikki ihmiset ole samanarvoisia tutkimuksissaan/ mielipiteissään. Ja siksi median mielestä keskustelupalstojen häiriköt tulee nitistää tietokoneen voimin, kun sensorit( moderaattorit) eivät huomaa kaikkia poikkeavia mielipiteitä.

Olen useamman lehden boikottilistalla palkkaerotutkimusteni vuoksi. Periaatteessa liki kaikkien niiden, joissa keskustelupalstaa valvoo ennakkosensuuri moderaattorin muodossa. Eikä sitä laskemaani poikkeavaa tulosta, että miehet ovat palkkakuilussa, haluta julkaista.

Suositeltavaa lukemista tekoälyn perusteista täällä: http://neocybernetics.com/wp/luento1/
Kybernetiikan yhtenä tavoitteena nähdään ihmisälyn korvaaminen tekoälyllä päätöksenteossa. Minä pidän sitä riskinä. Jos annamme koneelle vallan oppia uutta, mikä estää sitä omaksumasta johtotähdekseen sellaista näkemystä tai uskoa, joka on ihmiselle turmiollista.

Mitä kysymyksiä te haluaisitte tekoälyn tutkivan lehdistön uutisten perusteella? Uskotteko, että tietokone selviää niistä oikein? Sana on vapaa kaikilla niillä, jotka eivät ole estäneet mielipidettäni omilla sivuillaan. Enkä poista heidänkään mielipiteitään, jos niissä on jotain järkeä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän VinHirvel kuva
Väinö Hirvelä

Haluaisin, että tutkittaisiin onko ryhmien (hitto vie edes yksilöiden välillä mitään mitattavia eroja.) Tuntuu, että nykyinen vasemmistohegemonia uskoo että jokainen yksilö on samasta puusta veistetty jolloin kaikki eroavaisuudet representatiivisuudessa ovat automaattisesti rasismia tai seksismiä.

Tässä palkkatasa-arvo keskustelussa mielestäni päästiin viime pe ylen feminismi illassa aimo harppaus eteenpäin kun Katju Aro selvästi hädissään ja nurkkaan ajetttuna sanoi, että kun kaikki työmäärä ja alakohtaiset erot yms yms muuttujat otetaan huomioon niin silti naisen ja miehen välinen palkkaero on suomessa noin 6% naisten haitaksi! No me tiedetään, että toi on puppua ja vielä kun ammatti uhriutujakin hokaisi, että jos meillä on tutkimuksessa ns. musta numero eli emme tiedä jotain mistä jokin muuttuja johtuu niin se ei todellakaan muuta kuin feministisessä akatemiassa tarkoita automaattisesti, että kyse olisi rasismista tai seksismistä vaan yksinkertaisesti että emme tiedä. Ehkä on joku seikka mikä sen selittää ja joskus sen löydämme. Ehkä se johtuu seksismistä. Mutta se pointti on, että emme tiedä ja olisi typerää laskea se kenenkään osapuolen voitoksi siinä kohtaa! Näyttäisivätpä feministit sen muuttujan millä ero kääntyy heidän edukseen. Raukat luulevat ettei heidän tarvitse koska female priviledge vissiin.

Mutta aluperäiseen ideaani palaten.

Meilläkin vissiin oli misandria fm haastattelussa jonka teimme yhdessä vähän erimielisyyttä siitä, että onko miesten ja naisten välillä biologisia eroja jotka pelaavat esim. siihen mille aloille hakeudutaan tai miten se vaikuttaa palkkaukseen.

Keräsin sulle tämmöisen tieteellisen paketin oman argumenttini tueksi. En oleta että kaikkea luet mutta ehkä voit selata vaikka abstractit tutkimuksia on monia. Varoitan etukäteen. Minun ajatukseni on, siis että naiset ja miehet eroavat biologisesti muutenkin kuin päästä alaspäin ja esim. tilastollisesti keskimääräisesti luonteiden erot vaikuttavat siihen mille allalle hakeudutaan. Tämän on evoluutio vuosi tuhansien aikana muokannut koska evolutiivinen paine selviytyä ja lisääntyä on vaikuttanut erilailla miehiin ja naisiin koska heillä on hieman eroavat tarpeet mitä tulee lisäätymiseen.

Nopeasti 10 sivulla selitettynä suurimmat löydöt psykologiasta mitä alalta on tehty: https://medium.com/@Cernovich/full-james-damore-me...

Lähteet:

James Damore of Google recently wrote a memo detailing his thoughts about Google's diversity initiatives. Within a month, it went viral, and he was fired, for "perpetuating gender stereotypes." The problem is that everything James claimed is solidly backed by well-developed scientific literatures. Thus, the company in charge of much of the world's communication has now fired an excellent engineer for citing established scientific truths.

Here are a series of references buttressing the claims of James' memo:

Sex differences in personality/cognition:
Lynn (1996): http://bit.ly/2vThoy8
Lippa (2008): http://bit.ly/2vmtSMs
Lippa (2010): http://bit.ly/2fBVn0G
Weisberg (2011): http://bit.ly/2gJVmEp
Del Giudice (2012): http://bit.ly/2vEKTUx

Larger/large and stable sex differences in more gender-neutral countries: (These findings run precisely contrary to social constructionist theory: it's been tested, and it's wrong).

Katz-Gerrog (2000): http://bit.ly/2uoY9c4
Costa (2001): http://bit.ly/2utaTT3
Schmitt (2008): http://bit.ly/2p6nHYY
Schmitt (2016): http://bit.ly/2wMN45j

Differences in men and women's interest/priorities:
Lippa (1998): http://bit.ly/2vr0PHF
Rong Su (2009): http://bit.ly/2wtlbzU
Lippa (2010): http://bit.ly/2wyfW23
See also Geary (2017) blog: http://bit.ly/2vXqCcF

Life paths of mathematically gifted females and males:
Lubinski (2014): http://bit.ly/2vSjSxb

Sex differences in academic achievement unrelated to political, economic, or social equality:
Stoet (2015): http://bit.ly/1EAfqOt

Big Five trait agreeableness and (lower) income (including for men):
Spurk (2010): http://bit.ly/2vu1x6E
Judge (2012): http://bit.ly/2uxhwQh

The general importance of exposure to sex-linked steroids on fetal and then lifetime development:
Hines (2015) http://bit.ly/2uufOiv

Exposure to prenatal testosterone and interest in things or people (even when the exposure is among females):
Berenbaum (1992): http://bit.ly/2uKxpSQ
Beltz (2011): http://bit.ly/2hPXC1c
Baron-Cohen (2014): http://bit.ly/2vn4KXq
Hines (2016): http://bit.ly/2hPYKSu

Primarily biological basis of personality sex differences:
Lippa (2008): http://bit.ly/2vmtSMs
Ngun (2010): http://bit.ly/2vJ6QSh

Status and sex: males and females
Perusse (1993): http://bit.ly/2uoIOw8
Perusse (1994): http://bit.ly/2vNzcL6
Buss (2008): http://bit.ly/2uumv4g
de Bruyn (2012): http://bit.ly/2uoWkMh

To quote de Bruyn et al: high status predicts more mating opportunities and, thus, increased reproductive success. “This is true for human adults in many cultures, both ‘modern’ as well as ‘primitive’ (Betzig, 1986). In fact, this theory seems to be confirmed for non-human primates (Cheney, 1983; Cowlishaw and Dunbar, 1991; Dewsbury, 1982; Gray, 1985; Maslow, 1936) and other animals from widely differing ecologies (Ellis, 1995) such as squirrels (Farentinos, 1972), cockerels (Kratzer and Craig, 1980), and cockroaches (Breed, Smith, and Gall, 1980).” Status also increases female reproductive success, via a different pathway: “For females, it is generally argued that dominance is not necessarily a path to more copulations, as it is for males. It appears that important benefits bestowed upon dominant women are access to resources and less harassment from rivals (Campbell, 2002). Thus, dominant females tend to have higher offspring survival rates, at least among simians (Pusey, Williams, and Goodall, 1997); thus, dominance among females also appears to be linked to reproductive success.”

Personality and political belief:
Gerber (2010): http://bit.ly/2hOpnHa
Hirsh (2010): http://bit.ly/2fsxIzB
Gerber (2011): http://bit.ly/2hJ1Kjb
Xu (2013): http://bit.ly/2ftDhOq
Burton (2015): http://bit.ly/2uoPS87
Bakker (2016): http://bit.ly/2vMlQ1N

Occupations by gender:
http://bit.ly/2vTdgPp

Problems with the measurement and concept of unconscious bias:
Fielder (2006): http://bit.ly/2vGzhQP
Blanton (2009): http://bit.ly/2vQuwEP (this one is particularly damning)

Microaggressions: Strong claims, weak evidence:
Lilienfeld (2017): http://bit.ly/2vS28lg

And, just for kicks, two links discussing the massive over-representation of the left in, most particularly, the humanities:
Klein (2008): http://bit.ly/2fwdLrS
Langbert (2016): http://bit.ly/2cV53Q8

--
Ei mulla muuta. Teet mahtavaa työtä miesten ja poikien edun eteen. Tasa-arvon eteen. Hyvää joulua!

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kiitos
Itse löysin tällaisen eroavaisuuslistan:
https://www.psychologytoday.com/collections/201711...

On sekin pitkä, 11 sivua, mutta mielenkiintoinen.

Täytyypä verrata, missä kohdin sinun ja minun lähteeni kohtaavat.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Ihan hyvä lista, mutta sukupuolten välisillä biologisilla eroilla on vain osittainen merkitys palkkakeskustelussa. Vaikka erot ovat todellisia, ei se tarkoita, etteikö olisi tasa-arvo-ongelmaa. Erot eivät myöskään ole yksin biologisia vaan kulttuuri monella tavoin vahvistaa eroja.

Ongelma on myös siinä, miten biologiset ominaisuudet muodostavat tasa-arvo-ongelmia. Käytännössä kaikki perinteiset kulttuurit olivat varsin patriarkaalisia lähinnä siksi, että kovimmista tappajista tuli ensimmäiset kuninkaat ja myös muu yhteiskunnallinen hierarkia pitkälti rakentui tappamiskykyjen ympärille. Naiset jäivät usein hierarkian pohjalle. Tasa-arvokehitys taas on perustunut erityisesti yhtäläiseen ihmisarvoon ja oikeuksiin, jolloin tappamiskykyyn perustuva hierarkia oli kehityksen kannalta ongelmallinen, oli se kuinka "luonnollinen" hyvänsä.

Sama pätee miesten ja naisten ansiotasoeroihin. Vaikka miesten hieman korkeampi ansiotaso epäilemättä on kovemmalla työllä ansaittu, saattaa se aivan yhtä lailla kuin tappamiskykykin muodostaa tasa-arvo-ongelman sen johdosta, miten se vaikuttaa sukupuolten valta-asetelmiin yhteiskunnassa tai perheissä. Eli todellisetkin biologiset erot voivat aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia.

Tosin yhteiskunnassa ja perheissä on monia muitakin tekijöitä, joista hyvin monet ovat vahvasti naisten puolella, kuten miesten asevelvollisuus, lasten huoltajuus ja elatusvelvollisuus. Jos rahassa mitattavien ansioerojenkin kvantifiointi on vaikeaa, kuinka vaikeaa onkaan verrata sitä muihin eroihin, jotka eivät ole mitenkään yhteismitallisia? Miten puoliso, lapset tai vuosi armeijassa mitataan rahassa?

Käyttäjän VinHirvel kuva
Väinö Hirvelä

Marko olisi kiva tietää vastauksesi tähän:

Haluatko, että Suomi perustuisi kompetenssi hierarkiaan. eli nythän kova palkka ja merkittävä valta asema yhteikunnassa korreloi aika hyvin omien taitojen ja kykyjen mukaan. (kapitalismi vapaat markkinat) meillä on ikään kuin meritocrazy eli yhteiskunta missä kaikkilla on tasa vertaiset mahdollisuudet sitten katsotaan kuinka ptikälle kenenkäkin ponnistus jaksaa.

Vai haluaisitko tasa-arvoisen lopputulemoan täysin riippumatta kenenkään yksilön ahkeruuksista tai kompetenssista? Tähän päästään parhaiten erilaisilla kiintiöillä jotka takaavat ettei paikalle valita yhteikunnan kannalta sitä kompetenteinta vaihtoehtoa vaan joku muu jostain muusta syystä. Kommunismi ajaa tähän jälkimmäiseen tasa-arvoon myös.

Kumpaa tasa-arvoa ajat tai tässä puhut?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #6

Esität väärän dilemman ongelmallisen ja järjettömän välillä.

Puhdas liberaalikapitalistinen meritokratia luultavasti johtaisi meriittien merkityksen katoamiseen ihan jo parin mekanismin vuoksi. Ensinnäkin, omaisuus tuottaa voittoa, jolloin sinällään meriiteillä saatu alkupääoma voi johtaa paljon suuremman omaisuuden kasautumiseen. Toki tällöinkin omaisuus "korreloi" meriittien kanssa, mutta ylikorostuneesti.

Toinen perusongelma on, että mitään "tasavertaisia mahdollisuuksia" ei todellisuudessa ole. Ihmisten alkuomaisuus kun muodostuu heidän (esi-)vanhempiensa meriittien perusteella, ei omien. Tällöin omaisuus siis vähitellen kasautuisi harvoille aivan meriiteistä riippumatta.

Aiemmin sitä porukkaa kutsuttiin aatelistoksi, jonka esi-isän ainoana meriittinä saattoi olla poikkeuksellinen kyky lahdata heikompiaan (viittaus edelliseen kommenttiini).

Suomen talous- ja sosiaalijärjestelmä on maailmassa varmastikin onnistuneimmasta päästä sitä, miten näitä vaikeita ongelmia on ratkottu.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Oikein hyvä kirjoitus. Minä olen sitä varoitellut, että jos tekoälyä aiotaan ulottaa ihmisten elämiin vaikuttaviin päätöksiin. Niin se voi yksipuolisesti tehdä päätöksiä tuntematta kokonaisasioita. Sama pätee mihin tahansa aloihin ja siksi tällaiset kyberisoveljet, kybersensorit eivät käy missään tapauksessa vaan niihin tarvitaan oikeita ihmisiä puntaroimaan.

Tekoäly ei voi saavuttaa ihmistä 200 vuoteen, jos silloinkaan kun verrataan itseoppimista ihmisaivon anatomiaan.

Intel esitteli uuden Loihi-prosessorin, joka on itseoppiva ja sillä on yli 130 000 neuronia. Banaanikärpäsen aivoissa on juuri tuo määrä ja ihmisaivot taas n. 86 miljardia neuronia.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kehitystä kuitenkin tapahtuu koko ajan mutta sen ryöstäytymistä käsistä pitää valvoa.
Tuttavani (työn kautta) teki väitöskirjan 30 vuotta sitten neuroniverkoista. Silloin oltiin siinä pisteessä, että hahmontunnistuksella yritettiin ottaa selvää käsin kirjoitetuista numeroista. (Tai näin ymmärsin).
Nythän tuo on arkipäivää postikeskuksissa, jossa kone lukee käsin kirjotettuja postinumeroita. En tosin tiedä, lukeeko se niitä vieläkään paremmin kuin ihmissilmä ja ihmisaivot. Tuskin. Olisi kiva tietää kuinka lähelle kone pääsee ihmistä.
Siinä juttuaihe jollekin lehtimiehelle. Ilmainen vielä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset