Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Tekoäly, mitä se onkaan?

Tekoäly - mitä se on ?     Osa 1
Olen kai yksi tekoälyn pioneereista Suomessa, sillä olin tekoälykurssilla jo vuonna 1968 Genevessä IMB:n tutkimuskeskuksessa. Halusimme silloisessa työpaikassani "tekoälyä" kahteen asiaan: 1. Rehutehdas halusi ostaa tietokoneen avulla kullakin hetkellä halvimmat raaka-aineet rehuseokseen, jonka piti kuitenkin täyttää lupaamamme sisältöarvot koskien kaloreita, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita viranomaismääräyksiä. Ja se halusi tlostaa tietokoneelta sen rehuseoksen reseptin. 2. Kattohuopatehdas halusi tietää, mikä on tuottavin kattohuopatehtaan linjojen tuotantojärjestys ja linjan ajoaika, kun otetaan huomioon tilauskanta ja värin/muun raaka-aineen aiheuttama katkos tuotannossa. Kun huovan väri/leveys/paksuus vaihdetaan, on linja pestävä/ asennettava uuden huovan valmistukselle sopivaksi/raaka-aineet vaihdettava. Tämä vie aikaa useita tunteja ja silloin tuotanto on pysähdyksissä ja työntekijät tyhjän panttina.

Eli kysymyksessä oli tuotannon optimointi, kun tuotantokustannuksiin vaikuttavat lukuisat muuttujat ja vakiot olivat tiedossa. Käsin laskenta ei onnistunut. Tietokoneen kapasiteetti oli kuitenkin silloin hyvin rajallista. Käytössämme olleen IBM S/360 koneen keskusmuisti oli alle 100 000 merkkiä, kun se esimerkiksi puhelimessani on 3 000 000 merkkiä. Ja levymuistin (hidas) koko oli 20 miljoonaa merkkiä, kun puhelimessani olevan SD-muistin (nopea)  koko on noin 3 200 miljoona merkkiä. Ratkaisu oli tietokonekapasiteetin vuoksi lähinnä iterointia. Oli vaikeaa keksiä täsmällinen tietokoneen muistiin mahtuva matemaattinen kaava ongelmaan, joten tyydyimme iterointiin.

Teimme yksinkertaisemman matemaattisen mallin, josta iteroimalla päästiin hyväksyttävään tulokseen. Mukana ongelmanratkaisuryhmässä oli mm. shakin 13-kertainen Suomen mestari Kaarle Ojanen (lempinimi Kaarle XIII).

Mitä on iterointi? Esimerkki neliöjuuri seitsemän (7) laskennasta valaiskoon asiaa. Jos tietokoneen käskykannassa ei ole valmista kaavaa neliöjuuren laskentaan, voidaan iteroida. Otetaan luku, joka on alle puolenvälin 0 ja 7 välillä. Siis 3. Kerrotaan se itsellään. Saadaan 9, liian paljon. Otetaan 2 ja saadaan 4. Oikea vastaus on siis välillä 2 ja 3. Otetaan puoliväli eli 2,5, saadaan 6,25. Liian vähän. Otetaan 2,6 ja saadaan 6,76 eli liian vähän. Otetaan 2,7 ja saadaan 7,29 eli liikaa. Nyt tiedetään, että oikea vastaus on välillä 2,6 - 2,7. Jatketaan samalla kaavalla, kunnes vastauksessa on riittävästi desimaaleja.
Tietokoneelta tällaiseen menee vähemmän aikaa kuin silmänräpäys ja lopputulos on erinomainen verrattuna ihmisen laskentaan. (Minullakin saattaa olla virhe tuossa).

Mitä on nykyaikainen tekoäly?
Kun luin jutun Googlen tekoälystä, joka "synnytti" tietokoneshakinpelaajan, en voi kuin ihmetellä, kuinka vähän maailma on kehittynyt 50:ssä vuodessa.

Tässä lainaus:

https://tekniikanmaailma.fi/googlen-hammastyttava-tekoaly-oppi-satojen-v...

"Algoritmi on ohjelmoitu niin, että se osaa shakin säännöt. Sen jälkeen algoritmi kehittelee voittostrategioita pelaamalla itseään vastaan. DeepMindin algoritmi pelasi neljän tunnin harjoittelun jälkeen 100 peliä Stockfish 8 -ohjelmaa vastaan. Algoritmi voitti tai saavutti tasapelin kaikissa peleissä. Stockfish 8 on voittanut vuoden 2016 Top Chess Engine Championship -kilpailun.
IBM:n supertietokone Deep Blue voitti shakkimestari Garri Kasparovin vuonna 1997, mutta silloin Deep Bluehen oli ohjelmoitu parhaat siirrot. AlphaZero-ohjelma on sitä vastoin opetellut parhaat strategiat itse."

Virhe: Ei se kone oppinut satojen vuosien shakkihistoriaa. Shakkihistoriasta se ei tiedä mitään. Se oppi shakkia pelaamalla "miljoonia?" kertoja itseään vastaan. Ja pisti huonot siirrot pannaan. Nykyprosessoreilla neljässä tunnissa se ehti pelaamaan enemmän kuin ihminen "miljardissa?" vuodessa ehtisi. Ei se kone voi tietää, onko joku pelannut näillä siirroilla aikaisemmin.
Toisella tavalla toimittiin, kun IBM:n koneelle syötettiin shakkihistoriaa, jotta se ei sortuisi samoihin virheisiin kuin joskus aikaisemmin on elävässä elämässä syyllistytty. Googlen tekoälyshakkikone ei ole pelannut vielä ihmistä vastaan. Varmaan voittaa, en epäile, mutta voitto perustuu siihen, että se pystyy pelaamaan mahdollisia siirtoja eteenpäin huimalla nopeudella ja pystyy ennen jokaista siirtoaan laskemaan todennäköisyyksiä, kuinka monesti se/hän? on voittanut tällä siirrolla kun pelasi itseään vastaan neljä tuntia.

Tekoälyssä on siis kaksi asiaa: 1. Jonkun on kyettävä kertomaan säännöt tekoälytoiminnalle. 2. Tietokoneelle annetaan riittävästi aikaa tutustua sääntöjen synnyttämään avaruuteen, jotta tietokone pystyy näillä säännöillä luomaan itselleen toimintastrategian, jolla se pystyy voittamaan vastustajansa.

Minua huolestuttaa tässä se seikka, kuka on riittävän viisas/järkevä/moraalinen henkilö luomaan tietokoneelle säännöt toimintaan, jotta tilanne ei riistäydy käsistä ja tuloksena on ihmiskunnan tuhoutuminen. Me saimme 50 vuotta sitten ensimmäisissä tietokoneajoissa varsin omituisia tuloksia sekä rehun koostumukseen että kattohuopatehtaan linjojen ajastukseen, sillä kaikkia mahdollisia tai mahdottomia vaihtoehtoja ei monista viisaista ja älykkäistä projektiryhmän jäsenistä huolimatta pystytty kuvittelemaan etukäteen. Ja silloin ei edes olleet kyseessä moraaliset vaihtoehdot. Kuka pystyy nyt siihen?

Riittääkö poliittinen valta tässä asiassa?
Uskotko, että Kim Jong-un, Putin tai Trump (huom. aakkosjärjestyksessä, niin kuin tilastotieteeseen kuuluu) olisivat ne luottohenkilösi, jonka haluaisit antavan tekälyrobotille toimintavaltuudet toimia niin kuin se haluaa heidän antamillaan valtuutuksilla? Tekoälyrobotin ominaisuuksiin varmaankin kuuluu, että se voi monistaa itseään niin suureksi armeijaksi kuin se katsoo tarpeelliseksi. Ja se toimii lopulta vain sen moraalin mukaan, joka on sen algoritmiin luotu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Uskotko, että Kim Jong-un, Putin tai Trump (huom. aakkosjärjestyksessä, niin kuin tilastotieteeseen kuuluu) olisivat ne luottohenkilösi, jonka haluaisit antavan tekälyrobotille toimintavaltuudet toimia niin kuin se haluaa heidän antamillaan valtuutuksilla?"

En tietenkään pitäisi heitä luottohenkilöinäni - en luota heihin pätkääkään. Mutta pohdiskelen, olisivatko nämä veikot aivan näin hulluja/vastuuttomia, että he antaisivat robotille toimintavaltuuudet. Koneessahan voi ilmetä tekninen vika. Ehkä he voisivat antaa ohjelmoida toimintavaltuudet sen tapauksen varalle, että yllätyshyökkäys tuhoaa johtajan esikuntineen?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Minusta tuo on lähes yhtä paha skenario.
Jos siis minkä tahansa tahon yllätyshyökkäys tuhoaisi Pohjois-Korean, Venäjän tai USA:n johtajan esikuntineen, niin tekoälyrobotit tuhoaisivat heidän antamillaan valtuutuksilla sen jälkeen koko lopun ihmiskunnan????
Olen 75-vuotias. Olen silti huolissani, sillä jos elinikää onkin vähän jäljellä, sen enemmän siitä on huolissaan. Minulla on myös jälkeläisiä. Olen huolissani myös heidän puolestaan.
En tosin tiedä, pystyisivätkö tekoälyrobotit tuhoamaan myös luteet ja torakat. Ne kun kuulemma jäisivät eloon ydinsodan jälkeenkin. Mutta toisaalta, mikä nyt metallista valmistettuun robottiin tehoaisi, kai ne nyt niin ovelia ovat, etteivät muuhun kuin metalliin materiaalina usko???? Ja rakentavat lisäksi Faradayn häkin ympärilleen ydiniskun varalta. Muutenhan mikropiirit eivät selviä ydinasetuhosta.
Joku vuosikymmen sitten USA hämmästyi, kun sai haltuunsa MIG-lentokoneita. Lupasivat lentäjän painon verran kultaa sellaisen tuojalle. MIG oli niin vanhaa tekniikkaa täynnä (releitä jne), ettei ydinisku häirinnyt sen lentämistä tippaakaan. Mutta ei kai neuvostoajan tekniikalla sentään tekoälyrobotteja valmisteta?????

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Niin on. Tarkemmin ajatellen ehkä vain P-Korean Kim voisi tällaiseen "meidän jälkeemme vedenpaisumus" -ajatteluun ja -tekoon syyllistyä.

Huolestunut olen minäkin, mutta olkaamme optimisteja - kun emme asialle kuitenkaan mitään voi.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Tekoäly, mitä se onkaan? Esim. Tekoälyn kääntämä artikkeli tekoälystä joka paransi tekoälyä niin että teki asiat paremmin kuin se ihmisen säätämä tekoäly :O https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Tässä puhuttaneen heikosta tekoälystä, jota kaikki toistaiseksi kehitetty tekoäly on. Itse en usko vahvan tekoälyn olevan edes mahdollista. Turingin testiä ei ole läpäissyt vielä yksikään kone.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset