Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Työaikakirja: Osa 2: Naiset inhoavat työntekoa

Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu tulos, jonka mukaan kolme asiaa eroavat tilastollisesti merkitsevästi miesten ja naisten välillä koskien työelämää:

1. Miehet arvostavat työstä saatavaa palkkaa naisia enemmän. 2. Miehet pitävät työntekoa välttämättömyytenä. 3 Miehet arvostavat urakehitystä naisia enemmän.

Työaikakirjassa on luku, joka vahvistaa edellä esitettyjä tutkimustuloksia. Lukekaa itse ja päätelkää. Ohessa suoria lainauksia ja epäsuoraa selontekoa artikkelista. Suluissa sivunumero kirjasta.

_______________________________

Luku: Charlotta Niemistö, Mira Karjalainen ja Jeff Hearn : ”Pakko painaa pitkää päivää”: Työn ja muun elämän väliset hämärtyvät rajat tietotyössä.

(148) Vapaa-ajan merkitys on lisääntynyt, etenkin nuorempien sukupolvien osalta.

(150) Monilla aloilla vallitsee pitkien työpäivien ihannoimisen kulttuuri, johon liittyy mielikuva työlleen omistautuneesta perinteisesti miespuolisesta ”ihannetyöntekijästä”, joka pitkiä päiviä tehdessään ja työn aina etusijalle asettaessaan ilmaisee sitoutumisensa organisaatioon.

(150) Tutkimus ei tue sitä, että ihannetyöntekijämallissa olisi tapahtunut muutoksia organisaation ylemmillä portailla.

(156) Naiset organisaation ylätasolla suhtautuivat kriittisesti siihen, että työlle oli uhrattava niin paljon muusta elämästä.

(157) Naisilla ahdistus työn teosta oli voimakkaampaa.

(157) Ahdistusta, loppuun palamista ja masennusta oli varsinkin naisilla.

(157) Haastattelemamme naisjohtajat olivat kriittisiä aiemmin valitsemaansa elämäntapaa kohtaan. (Tarkoittaa tässä runsasta työntekoa.)

(160) Työmäärä lisääntyy vastuun kasvun ja organisaatiossa etenemisen myötä.

(160) Muutaman tunnin ylityö päivittäin tuntui liukuvan työpäivään kuin huomaamatta.

(166) Näkymätöntä työaikaa myös kerääntyi huomattavasti raportoitua työaikaa enemmän. (?)

(166) ”Osa puhui melko avoimesti siitä, ettei aikonut jäädä yritykseen vaan aikoi hakeutua töihin organisaatioihin, joissa työn ja muun elämän tasapaino oli helpommin saavutettavissa. Tämän sanoivat ääneen etenkin nuoret naiset."  Erityisesti nuorten naisten osuus niistä, jotka puhuivat lähdöstä, tuntuu olevan korkea.  ”Työn joustot perheen hyväksi nähdään uraa hidastavina välttämättömyyksinä. Nämä tulokset ovatkin linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa.”

_______________________________

Kirjassakin useasti viitataan Julkunen-Nätti-Anttilan tutkimukseen Aikanyrjähdys. Siinä todistetaan, että kaikissa muissa mamateissa, paitsi opettajilla, miehet tekevät pidempää työviikkoa kuin naiset. (Varmaan opettajissa olisi tasajako, jos opettajat jaettaisiin aineryhmiin.) Eli naisten suurempi ahdistus, loppuun palaminen ja masennus ei voi johtua liiallisesta työteosta.

Ja Suomessa feministinaiset ovat vaatimassa kiiintiöitä naisjohtajiin. Vähemmillä ponnistuksilla ohituskaista isompiin ansioihin????.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Eihän tässä laiskuudesta ole kysymys vaan mahdollisesta perheen laiminlyömisestä johtuvasta huonosta omastatunnosta. Perheen hyväksi kotona tehtävä työ on yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta välttämätöntä ja joskus hyvinkin raskasta, mutta pelkkien markkinatalousmekanismien armoilla ollessa siitä ei makseta palkkaa eikä siitä kerry eläkettä. Useissa puolueissa miesten halutaan käyttävän nykyistä suuremman osan julkisesti tuetuista vanhempainvapaista.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Tilastollisesti on merkillepantavaa, että tämä työtuntien vähäisyys koskee myös naisia, joilla ei ole perhettä ja niitä, joilla lapset eivät enää ole työnteon esteenä. Perhevapaiden uudistus on silmänkääntötemppu, joka toteutetaan etenkin feministitutkijoiden vaatimuksesta.

Naisten vuosityötunteihin sillä ei ole suurtakaan vaikutusta. Naiset tekvät vuosityötunneistaan vain 1 % miehiä vähemmän suurempien perhevapaiden vuoksi. Naiset ovat perhevapaiden vuoksi vähemmän pois töistä kuin sairauden vuoksi. Naiset sairastavat keskimäärin 9-10 päivää vuodessa, miehet noin 7. Kun taloudessa menee heikosti, sairastuvuuskin pienenee. Ja kun miesten ja naisten työtuntien ero on 20 % useankin eri tilastolähteen mukaan, tuo 1 % supistuminen perhevapaauudistuksen vuoksi on tuskin havaittavaa suuresta melusta huolimatta.

THL:n Minna Salmi kirjoittaa, ettei kotihoidontukea saa lyhentää, sillä niillä naisilla ei ole työpaikkaa, mihin mennä. Mistä ne samat naiset löytävät silloin työpaikan, kun mies pakotetaan kotiin? Oman kantani mukaan poerhevapaauudistuksella heikennetään kansantalouttamme. Siellä kotona onkin kaksi aikuista lapsia hoitamassa yhden sijaan.

Toimituksen poiminnat