Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Työaikakirja, arvio sisällöstä. Osa 1

Hiljattain on ilmestynyt "Työaikakirja". Toimittaneet Mika Helander, Ilkka Levä ja Sanna Saksela-Bergholm.

Kirjan nimi johtaa harhaan, sillä työaikoja ei käsitellä kvantitatiivisin menetelmin vaan kvalitatiivisin. Oikea nimi kirjalle on: "Miltä palkansaajista työajat tuntuvat?" Sanotaanhan johdannon sivulla 10: Keskitymme subjektiivisiin kokemuksiin ja yhteiskunnan puhetapoihin eli diskursseihin.

Tottahan toki myös kvantitatiivisia tuloksia työajoista esitetään, mutta valtaosa niistä on ihan huuhaata. Nykytermein sanottuna "valetotuuksia".

Tarkastellaanpa, kuinka paljon miehet ja naiset tekevät Suomessa töitä Työaikakirjan mukaan.

1. Johdannon sivulla 21: Suomen virallinen tilasto Työolotutkimus kertoo, että miehet tekevät viikossa palkkatyötä noin 38 tuntia ja naiset noin 32 tuntia.         (N/M = 84 %. Tästä tulee vuosityöajaksi miehille 1989 ja naisille 1668 tuntia eli luvut eivät voi olla mitään tehtyjen viikkotyötuntien keskiarvoja)

2. Juha Antila SAK:sta sanoo sivulla 272:  OECD:n mukaan työtunnit ovat Suomessa miehillä 38,7 t/viikko ja naisilla 34,9 tuntia. Eli vuodessa miehet 2018 ja naiset 1820, yhteensä noin 1940 tuntia vuodessa!!!!!! Tämä on vielä hullumpi tilasto kuin kohdassa 1. (N/M 90 %, eivät nämäkään kuvaa viikkojen keskiarvoja)

3. Johdannon  sivulla 18: Vuosityöaika on Suomessa Eurofoundin mukaan keskimäärin 1688 tuntia. (Minä kysyn, missä on sukupuolijako?)

4. Juha Antila SAK:sta sanoo sivulla (265) Palkansaajan työura kestää 37,2 vuotta ja vuodessa tehdään 1666 tuntia. (Minä kysyn, missä on sukupuolijako?) Antila ei ymmärtäne itsekään antamiensa tilastojen sisältöä, koska ne ovat ristiriidassa keskenään, kohdissa 2 ja 4.

5. Sitten varsinainen aivopieru: Juha Antila kertoo SAK:n poliittisen kannan miesten ja naisten tekemiin työtunteihin sivulla 265: "Suomalaisen palkansaajan työajoille on ollut tyypillistä työsuhteiden pitkäkestoisuus, kokoaikaisuus ja sukupuolineutraalius." Vai on Suomessa miehillä ja naisilla yhtä pitkät vuosityöajat!

Saman aivopierun esitti tohtori Tapio Bergholm kesällä Helsingin Sanomissa kertoessaan, että SAK:n laskelmien mukaan naisen euro on 83 senttiä. Tähän tulokseen päädytään vain, kun oletetaan, että naisten ja miesten vuosityötunnit ovat samansuuruisia. Mutta ay-politiikka ei ole tiedettä eikä perustu faktoihin.

Työaikakirjasta jokainen voi poimia tohtoritasoisten tutkijoiden tekstistä sellaisia työaikalukuja, jotka ovat mieleen. Niitä löytyy sieltä joka lähtöön. Kirjalle olisi ollut eduksi, jos joku maatiaisjärkeä omaava henkilö olisi lukenut kaikki artikkelit ja yhdenmukaistanut ne sopimaan toisiinsa. Nyt kirjan lukemalla syntyy vaikutelma, että todellisia kvantitatiivisia työaikoja tuntevia ei ole ollut kirjoittajien joukossa. Jos tehdään "musta tuntuu nää työajat pitkiltä" - periaatteella kirja, ei kannattaisi esittää yhtäkään kvantitatiivista lukua.

Osassa 2 tarkastelemme kirjan erään artikkelin mukaan, miksi  naiset tekevät vähemmän töitä kuin miehet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset