*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Julkisen Sanan Neuvosto, Journalisti-lehti, Johanna Vehkoo ja palkkaero

Journalisti-lehden numerossa 9/2017 oli Johanna Vehkoon kolumni ”Vääriä väitteitä uutisvirrassa”. Siinä hän sanoo näin: ”Naiset saavat parempaa palkkaa kuin miehet! Mikä uutispommi! Paitsi, ettei se ollut uutinen eikä se pitänyt paikkaansa.” Tässä Johanna Vehkoo viittaa Sukupuolten tasa-arvo ry:n kannanottoon 17.7.2017 Helsingin Sanomissa. Hänen väitteensä ovat tavallista vakavampia sillä oman esittelynsä mukaan: ” viime aikoina hän on erikoistunut faktantarkistukseen ja nettihuijauksiin”. Nyt hän itse syyllistyy faktojen tarkistamattomuuteen ja valeuutiseen.

Kannanotto Helsingin Sanomissa perustuu viimeisimpään tutkimustietoon miesten ja naisten keskituntipalkasta kun se lasketaan tehtyä vuosityötuntia kohden. Keväällä 2017 julkaistussa kirjassa ”Työelämän myytit ja todellisuus” (toim. Pasi Pyöriä), neljä tamperelaista työelämää tutkivaa tohtoria, Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen ovat laskeneet Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta, että palkansaajanaiset tekivät normaalin talouden vuonna 1999 79,6 % miesten vuosityötunneista. Kun he laskevat palkansaajien keskituntipalkkaa, he ottavat työtulot Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilastosta. Tulos on, että naiset saivat noin 99 % miesten bruttokeskituntiansioista. Vuosi 1999 oli samanlainen lamanjälkeinen talousvuosi kuin vuosi 2017 on. BKT:n kasvu oli/on molempina vuosina noin 3 %.

Tässä tamperelaiset työelämää tutkivat tohtorit kumoavat myös sen HS:ssa haastatellun SAK:n historiaa tutkineen tohtorin Tapio Bergholmin väitteen, että naisen euro on SAK:n tutkimuksen mukaan 83 senttiä ja sen, ettei eri tilastoista voi laskea tulosta palkkaeroon. Tilastojen yhdistäminen on tilastotieteen arkipäivää, kuten tamperelaistohtorit tekivät, jos vain tilastot ovat edustavia. Näihin Tapio Bergholmin vääriin väitteisiin Journalistilehden päätoimittaja vetoaa evätessään vastineoikeuden.

Suomeksi ei ole ilmestynyt yhtään muuta palkkaerotutkimusta "tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden", joten Bergholmin Helsingin Sanomissa esittämä väite, että SAK:ssa on tutkimus, joka osoittaa, että naisen euro on 83 senttiä, perustuu sekin väärinymmärrykseen tilastotieteestä.

Edellä olevan perusteella on selvää, että on syntynyt vastineoikeus, sillä tieteellinen aineisto miesten ja naisten keskituntipalkasta tehtyä työtuntia kohden osoittaa ettei keskituntipalkoissa ole eroa kun ylityöt huomioidaan. Journalisti-lehti ei julkaissut vastinetta. Miehet tekevät ylitöitä Tilastokeskuksen palkka-aineiston mukaan yli kaksi kertaa naisia enemmän.Ja  EU:n palkkatasa-arvodirektiivi 2006/54/EY sanoo, että eläke on erottamaton osa palkkaa. Sen vuoksi naisen euro onkin eläke-edun verran suurempi kuin miehen euro.

Miksi asiasta ei ole valitettu Julkisen Sanan Neuvostoon? Siksi, että ratkaistessaan valituksen YLE:n tapauksessa JSN otti kannan, että journalistin ei tarvitse etsiä totuutta vaan hän voi piiloutua viranomaisen selän taakse.

Lainaus: ” Yleisradio korosti oikaisun hylkäyspäätöksessä, että ohjelmassa esitetyt tiedot perustuvat Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön palkkavertailuun, jossa tehdyt työtunnit on oikaistu.” Tämän teki YLE:n toimittaja Kirsi Heikel , kun hän vetosi STM:n tasa-arvoyksikön Outi Viitamaa-Tervosen päiväämättömään lausuntoon, jossa tämä sanoo, että Tilastokeskuksen palkkatilastossa on otettu huomioon ero tehdyissä työtunneissa.

Tilastokeskus itse sanoo, ettei tehtyjä työtunteja huomioida sen laskemissa palkkaerolaskelmissa. Tämän kerroimme YLE:lle ja JSN:lle.

JSN:n päätös: ” Ajankohtaisohjelmassa esitetty tieto miesten ja naisten palkkaeroista perustui viranomaislähteeseen, jota Yleisradiolla ei ollut perusteita kyseenalaistaa. Kyse ei ollut korjausta vaativasta olennaisesta asiavirheestä, vaikka muitakin tutkimustuloksia voi olla olemassa.”

Journalistin Ohje 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Journalistin ohje 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

Yksi puhelinsoitto tai sähköposti Tilastokeskukseen olisi riittänyt sen tarkistamiseen, onko tehdyt työtunnit huomioitu vai ei. Tämähän on asian ydin. Eikä lopputuloksessa ole epäilyn sijaa.

JSN on valinnut feministitutkijoiden linjan. Journalistin ohjeet numerot 8 ja 10 joutavat romukoppaan.

Feministien esittämiä "faktoja" ei tarvitse tarkistaa vaan niihin voi nojata pelkäämättä Julkisen Sanan Neuvostoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Korjaus: Ehkä Johanna Vehkoo ei itse asiassa syyllistynytkään valeuutiseen vaan valetotuuteen. Tämän uuden sanan löysin HS:n tekoälykeskustelusta. Kun kerrotaan valetotuus "naisen euro on 80 senttiä", jätetään mainitsematta, ettei siinä laskelmassa ole huomioitu eroa tehdyissä työtunneissa ei urakka- ym. tuottavuuslisien eroja, eikä olosuhdelisien kuten raskaan, likaisen, vaarallisen tai epämukavan työajan lisien (yötyö jne) eroja. Niistä EU-tuomioistuin on antanut kieltävän vastauksensa. Ne ovat vakiintuneen oikeuskäsityksen mukaan ns. ei-syrjiviä palkanslisiä. Ei päivätyötä tekevälle tarvitse maksaa samaa kuukausiansiota kuin samaa työtä yöllä tekevälle. Tämän ymmärtää (melkein) jokainen. Eikä siinä huomioida asevelvollisten palkatonta maanpuolustustyötä tai naisten eläke-etua, vaikka se on selväsanaisesti EU:n palkkatasa-arvodirektiivissä mainittu erottamattomaksi osaksi palkkaa.

Johanna Vehkoo on siis itse asiassa kertonut valetotuuden, ihan niin kuin feministitutkijat läpeensä. Älkääkä nyt ymmärtäkö sanaa "läpeensä" väärin.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

" Sen vuoksi naisen euro onkin eläke-edun verran suurempi kuin miehen euro."

Tuo pitää paikkansa/Tuo pitänee paikkansa.

Mikä on kyseessä? Uutinen vaiko valeuutinen?

Sitä emme vielä tiedä, joten; molemmat uutiset ovat yhtä totta. piste tähän loppuun

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset