*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Erilaista tietoa palkansaajamiesten ja -naisten tekemistä vuosityötunneista

Yhteenveto: Luotettavien lähteiden perusteella Suomessa kokoaikatyötä tekevät palkansaajanaiset ansaitsevat noin 80-83 % miesten ansioista ja ne samat naiset tekevät noin 80-83 % miesten vuosityötunneista. Näistä luvuista on poistettu ansioista ja tunneista ne, jotka saadaan tuntiperustaisesti maksetuista ylitöistä (miehet noin 35 tuntia vuodessa, naiset noin 15 tuntia vuodessa).

Tietolähteitä:
1. Juho Antikaisen blogi 27.10.2017: "Ansiotyö miehet 2t 48 min/vrk, naiset 2 t 8 min."
Luvut on saatu ajankäyttötutkimuksesta. Kun palkansaajamiehiä ja naisia on yhtä paljon niin lukujen mukaan naiset tekevät vuorokaudessa/viikossa/vuodessa noin 76 % miesten työtunneista. Kun vuodessa on 365 päivää, noiden lukujen mukaan miehet tekevät vuodessa keskimäärin 1022 tuntia ja naiset 779 tuntia. Ällistyttävää, jos ei tiedä, että mukana ovat kaikki elävät yli 9-vuotiaat miehet ja naiset Suomessa.

2. Antikaisen blogista lisää: "https://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Uutiset/Verohallinnon_tilastoja_Naisten_ja_miest(35739)      Henkilöasiakkaat ansaitsivat vuonna 2013 palkkatuloja 81,3 miljardia euroa. Naisten osuus oli 35,3 miljardia euroa (43,4 prosenttia) ja miesten 46,0 (56,6 prosenttia) miljardia euroa." Eli naiset / miehet = 76,7 %

Yhteenveto 1 ja 2: Antikaisen antamien tietojen mukaan naisen euro on 101 senttiä, hieman enemmänkin, sillä e.m. luvuissa on mukana ylityökorvaukset, joita miehet saavat noin 2 % naisia enemmän. Molemmissa luvuissa on mukana osa-aikaiset (ilman osa-aikaisia e.m. luvut ovat 4-5 % korkeampia, eli hieman yli 80 %), joten sen legendan, että osa-aikaisuus vaikuttaisi palkkatasoon, voi unohtaa, kun laskemme palkkatason tuntipalkkana. Jo lain mukaankin osa-aikaiselle on maksettava samaa tuntipalkkaa samasta työstä kuin kokoaikaiselle.

3. Antikaisen blogi 19.9.2014 16:36: Se 225 tunnin ero tulee kaikkien palkansaajien kesken laskettuihin keskimääräisiin vuosityöaikoihin - kokoaikatyötä tekevillä palkansaajamiehilla ja -naisilla säännöllisen työajan ero on pieni ja kokoaikatyössä säännöllisen työajan palkkaero on keskimäärin se 17 prosenttia miesten ja naisten välillä.

4. Tilastokeskuksen julkaisussa "Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet" Päivi Keinänen sanoo, että vuosityöaika kokoaikaisilla miespalkansaajilla on 1800 tuntia ja naisilla 1600 tuntia työvoimakyselytutkimuksen mukaan.

5. Tilastokeskuksen tutkija Iiris Niemi laskee vertaisarvioidussa tutkimuksessaan "SYSTEMATIC ERROR IN BEHAVIOURAL MEASUREMENT: COMPARING RESULTS FROM INTERVIEW AND TIME BUDGET STUDIES", että kokoaikatyötä tekevät naiset tekevät noin 82 % miesten työtunneista syys-marraskuussa. Naisten pidempien vuosilomien vaikutus on noin 2 %, eli koko vuoden luku on viikkolomaketutkimuksessa, että naisten työtunnit ovat 80 % miesten työtunneista.

Hän sanoo myös, että kyselytutkimuksille on tyypillistä systemaattinen virhe, joka antaa puhelinhaastattelututkimuksessa eroksi vain 85 %. Kyselytutkimuksessa naiset liioittelevat työtuntejaan ja miehet vastaavasti aliarvioivat omia tuntejaan.

Yhteenveto 3 ja 4. Antikainen sanoo, että 225 tunnin ero kutistuu pieneksi, kun osa-aikaiset huomioidaan. Tilastokeskuksen tutkijan mukaan se kutistuu noin 200 tuntiin, joka on noin 12,5 %. Siinä on mukana valitettavasti lomautetut, jotka eivät tee työtä eivätkä saa palkkaa ja sellaiset lounastunnit, joilta maksetaan palkkaa. Todellinen ero tehdyissä vuosityötunneissa on siis noin 15 %. Iiris Niemen tutkimuksen mukaan systemaattinen virhe on 5 %. Todellinen vuosityötuntien ero onkin siis 20 % myös Työvoimatutkimuksesta vakioidusti laskettuna.

6.  Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta löytyy tieto vuodelta 1999, että Kokoaikatyötä tekevien miesten työviikko oli 40,9 tuntia ja naisten 34,2 tuntia (n/m = 83,6 %) Kun kerrotaan viikon luvut 52 viikolla, saadaan miehet 2133 ja naiset 1782 tuntia/v.
Olen lainannut nämä luvut kirjaani "Vaiettua tietoa tasa-arvosta" ymmärtämättä, etteivät ne ole viikkokeskiarvoja vaan palkalliset vapaat (lomat, sairaspoissaolot, äitiys-, isyys ja vanhempainvapaat jne) on tilastossa huomioimatta. Pyydän anteeksi lukijoilta. Kirjan päättelyn loogisuuteen virhe ei vaikuta, sillä työtuntien keskinäinen suhde ei muutu vaikka viikkoluvut kerrotaan 52:lla.

7. Kun huomasin erehdykseni, ostin tutkimukseeni Tilastokeskuksesta ajankäyttötutkimuksen aineistoa ja huomioin sen, että ajankäyttötutkimuksessa ei oteta huomioon poissaoloviikkoja, vaan viikkotyöaika lasketaan vain niiltä viikoilta, kun on tehty vähintään tunti töitä. Poissaoloviikkoja on miehillä 6,8 ja naisilla 9,4.
Katso täältä: Pauli Sumanen: "The quantitative productivity of full time working male and female employees in Finland". Löytyy osoitteesta:     
http://www.hrpub.org/download/20151130/SA6-19605042.pdf
Oikeat työtuntiluvut vuodelta 1999 ovat siis tutkimukseni mukaan: Miehet noin 1800 tuntia ja naiset hieman yli 1500 tuntia, sukupuolet yhteensä noin 1660 tuntia.

8. Työvoimatutkimuksen 2015 mukaan miesten keskimääräinen tehty työaika oli 37,5 ja naisten 36,2. Kun nuo ovat viikkokeskiarvoja, niin vuosityötunneiksi tulee miehille 1955 ja naisille 1877 tuntia!!!!!! Mitä ihmettä?

9. Suomessa tehtiin ennen lamaa vuonna 2008 keskimäärin 1728 tuntia vuodessa. Lama pudotti työtuntien määrän tasolle noin 1650-1680. (Lähde: OECD / Onderzoeksinstituut voor Arbeid en Samenleving (HIVA) / Deloitte). Kannattaa uskoa vain tutkimuksiin, joissa molempien sukupuolten keskiarvo osuu näille haminoille.
Tämän voi tarkistaa karkeasti näin: Vuodessa on noin 250 arkipäivää ma-pe. Niistä menee lomiin noin 28 (huom. julkinen sektori ja opettajat), sairaslomiin noin 8 (STM) ja erilaisiin vanhempainvapaisiin noin 4. Jäljelle jää 210 työpäivää. Työpäivän keskipituus on noin 8 tuntia (miehillä noin 8,5 ja naisilla noin 7,5) eli työtunteja tulee noin 1680 kokoaikaiselle keskiarvopalkansaajalle. Jotain on vialla, jos tutkimuksen tulos poikkeaa kovin paljon tästä.

Tilastokeskuksen tilastoista löytyy lukuja joka lähtöön:
1. Miehet tekevät ansiotyötä keskimäärin 1022 tuntia ja naiset 779 tuntia vuodessa ajankäyttötutkimuksen mukaan. Huom: Yli 9 vuotiaat keskimäärin!
2, Miehet tekevät 1800 tuntia ja naiset 1600 tuntia työvoimatutkimuksen mukaan.
3. Työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2015 kokoaikaisten palkansaajamiesten tehdyt vuosityötunnit olivat miehille 1955 tuntia ja naisille 1877 tuntia. Näissä luvuissa on jotain tosi mystistä. Vaikka Erkkikään ei usko niihin, niin Juho uskoo. Vrt. kohtaan 2.
4. Ajankäyttötutkimuksen 1999 mukaan miehet tekevät noin 1800 tuntia ja naiset hieman yli 1500 tuntia vuodessa.
5. Tehdyn työmäärän epäsuhde onkin yksi suurimmista tasa-arvo-ongelmista Suomessa. Vuonna 2015 miesten kuoliniän keskiarvo oli 7,8 vuotta alempi kuin naisten. Yksi tekijä on varmasti se, että miehet pilaavat terveytensä liialla työnteolla. Tätä tasa-arvo-ongelmaa viralliset tasa-arvoelimet eivät edes tunnusta.

Kaikkien tilastojen luvut on oikein laskettuja, mutta tulee tietää, mistä ja miten ne on laskettu ja mikä on tilaston oikeellisuus työaikatutkijoiden mielestä. Tilastokeskuksen selvitykset tilastojensa aineistosta ja sisällöstä ovat surkeinta mahdollista luokkaa. Tämä aiheuttaa paljon vääriä tulkintoja.

YHTEENVETO: Kokoaikaiset palkansaajanaiset ansaitsevat noin 80-83 % miesten ansioista ja samat naiset tekevät noin 80-83 % miesten vuosityötunneista. Näistä luvuista luotettavat tilastot ovat yksimielisiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tuo HRPub on nähdäkseni jonkin sortin julkaisuautomaatti, ei aito vertaisarvioitu kustantaja. Se on listattu mm. Beallin Predatory open access journal -listalla. En sinällään tiedä kannattaako sellaisen kautta julkaistuihin tutkimuksiin edes viitata, koska viittauksella vedotaan oikean tieteellisen artikkelin auktoriteettiin.

Mutta joo, Antikainen saisi paremmin osoittaa mihin väitteensä perustaa.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Poistin kitrjoituksesta sanan vertaisarvioitu. Kyllä tutkimukseni oli lukenut kaksi vertaisarvioijaa, joiden saatoin korjausehdotusten perusteella arvioida olevan asiantuntevia henkilöitä.
Se, että tutkimusta arvostellaan sen mukaan, missä se on julkaistu, ei ole tutkimusetiikan mukaista. Tutkimusta tulee arvostella riippumatta sen tekijästä tai julkaisufoorumista. Sisältö ratkaisee.
Kukaan ei ole toistaiseksi esittänyt mitään kriittistä tutkimukseni sisällöstä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset