*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Mätäkuun juttu 4: Hesarin moderaattori estää vastaukseni

Ensin HS panttasi mielipidekirjoitustani viikon, jotta HS:n toimittaja ehti tehdä siihen vastinekirjoituksen. Nyt HS:n moderaattori ei laske lävitse minun kirjoituksiani, kun yritän vastata muille kommentoijille.

_________________________________

Viittaukset:

http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240012-matakuun-esijuttu-2-... (12.7.2017)
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005293105.html              (lähetetty hesariin 10.7.2017)
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005294351.html

Eikö ETLA:n tutkimusjohtaja Mika Maliranta usko EU:n naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta FEMM:n suositusta palkkaeron tasa-arvoiseksi laskemiseksi (= huomioitava kvantitatiivinen tuottavuus eli tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden)? EU-parlamentti uskoi ja nyt se on hyväksytty virallisesti EU:n päätöslauselmassa 2008/2012(INI).

Naisten tehdyt työtunnit ovat ajankäyttötutkimuksen mukaan noin 79-80 % miesten työtunneista. Verohallinnnon mukaan naisten vuosipalkat ovat noin 76-78 % miesten vuosipalkoista. Kun huomioimme sen, että miehet tekevät yli kaksi kertaa enemmänylitöitä, on palkansaajamiesten ja -naisten tuntipalkka sama tehtyä normaalia työtuntia kohden laskettuna.

Saman todistivat tamperelaiset työelämän tutkijat Pasi Pyöriän toimittamassa kirjassa "Työelämän myytit ja todellisuus". Ilmestyi kevällä 2017, kustantaja Gaudeamus. Siinä luvussa 8 todetaan, että palkansaajanaisten tuntiansio oli vuonna 1999 99 % miesten tuntiansiosta, kun tehdyt työtunnit huomioidaan. Kun poistamme ylitöiden vaikutuksen, naisten tuntipalkka on siis yli 100 % miesten tuntipalkasta.

Myös Ekonomiliitto uskoo kvantitatiivisen tuottavuuden (= tehdyt työtunnit) vaikutuksen palkkatasoon. Verkkosivuillaan se kertoo, että julkisen sektorin ekonomien alempi palkkataso selittyy sillä, että he tekevät vähemmän vuosityötunteja kuin yksityisen sektorin ekonomit.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kuntasektorin tehdyt työtunnit vuodessa ovat noin 10 % alhaisemmat kuin yksityisen sektorin. Sen vuoksi on vaikea uskoa puhetta kuntasektorin 10 % alemmasta palkkatasosta. Kuntasektorin ansiotaso on alhaisempi, mutta palkkataso sama kuin yksityisellä sektorilla. Pitäisi myös ihan oikeasti tutkia, ovatko ne ns. "alhaisemman palkkatason ammatit" itse asiassa "alhaisempien työtuntien ammatteja"?

Helsingin Sanomien kommenteissa useakin kirjoittaja kertoo, että naiset tekevät VASTAAVASTI enemmän kotityötä, mutta asia ei ole niin.Piekkola-Ruuskasen tutkimuksessa osoitetaan, että parisuhteessa elävät miehet tekevät vuorokaudessa keskimäärin tunnin ja 12 minuuttia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän naispuolinen kumppaninsa Lukekaa tutkimus vaikkapa täältä STM:n sivuilta ja katsokaa taulukkoa sivulla 24.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112487/Selv200673.pdf?sequ...

Ja toinen huomio: Miesten tekemiä maanpuolustustunteja ei lasketa työksi Tilastokeskuksen tilastoissa. Miehet menettävät elinikäisistä ansioistaan noin 4 % asevelvollisuuden vuoksi. Tilastokeskuksen tutkijan mukaan miesten työhöntulo viivästyy noin kaksi vuotta asevelvollisuuden takia. Asevelvollisuus itsessään kestää vajaan vuoden, mutta palvelukseen astuminen sopii huonosti opintoihin ja viivätyttää niitä. Eivätkä työnantajat hevin ota töihin henkilöä, jonka tietävät lähtevän (jopa poliisin noutamana) pois töistä jonkun ajan päästä.

Useassa kirjoituksessa vedotaan eläkkeen laskennassa siihen, että miehet juovat ja ylensyövät itsensä hautaan. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on todettu, että elintapojen vaikutus on vain vuosi-pari. Kun vuonna 2015 miesten kuoliniän keskiarvo oli 7,8 vuotta naisia vähemmän ja mediaani 9 vuotta vähemmän, jää muuta selitettävää kuin elintavat noin 6 vuotta. Ihan ilmainen vihje tutkimuskohteeksi: "Miesten alhaisempi kuolinikä on seurausta raskaista, vaarallisista, likaisista sekä ulko- ja yötöistä? Ja siitä, että miehet tekevät keskimäärin vuodessa noin 20 % enemmän ansiotyötunteja kuin naiset". Suomalaiset miehet tappavat itsensä työllä perheensä hyväksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Hesari on yksityisen yrittäjän reviiriä. Heillä ei ole mitään velvollisuutta julkaista noloja ruikutuksia tai muita viestejä jotka eivät sovi tyyliin.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Mikä "ruikutuksessani" oli noloa?
Kaikki vastauksessani perustui faktaan.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Sinulla on melkoinen sarka kynnettävänä mikäli aiot pistää vastineita asiassa.Eurooppalaisissa päälehdissä on ollut läpi vuoden samansuuntaisia kirjoituksia.Saksakin pisti asian seurantaan oikein laisäädännön myötävaikutuksella.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #5

Niin. Ja voisitko esittää asiassa tutkimustuloksia, jotka kumoavat väitteeni?
Esiinnyn mielelläni koko Saksaa vastaan, jos he esittävät yhdenkin tutkimustuloksen, joka kumoaa omat tutkimustulokseni Suomessa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#3:
Ruikutus on tietysti täysin väärä luonnehdinta ja kirjoituksen asiasisältö taas on nolo se on lähinnä Hesarin kannalta.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Ei sitten kannata vedota luotettavan median puolesta, jos epämiellyttävät faktat "eivät sovi tyyliin".

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei heillä mitään velvollisuutta ole. Mutta voihan tätä ihmetellä. Miksi pilata hyvää feminististä viritystä faktoilla.

Etkös juuri ihmetellyt, että miksi suomalaiset eivät näihin medioihin luota.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei kaikkea tartte mitata ja laskea! Työn määrääkän ei voi määrittä pelkän ajan perusteella.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Niinpä.
Kaikki tuottavuuteen perustuvat tutkimukset osoittavat, että miehet ovat tuottavampia kuin naiset.
Kerro yksikin tutkimus tai tilasto, joka osoittaa päinvastaista.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksalaisissa ns Hidden Champions yrityksissä on naisilla suurempi edustus johtotehtävissä kuin yleisesti kautta linjan.Suosittelen ajan varaamista.Tiedät kyllä mistä.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #6

Kerropas tarkemmin. En ole ollut hourulan asiakas koskaan. Jompi kumpi meistä lienee, vihjailujesi perusteella. Omasta mielestäni se en ole minä. Mutta lääkärit ratkaiskoot. Suostutko?

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #9

Älä vaivaudu näiden peppukipeiden trollien kanssa. Yhtä hyödyllistä kuin pulun kanssa shakin pelaaminen.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #11

Shakki ei juurikaan kiinnosta.Sen sijaan pari kappaletta bridgen Suomen mestaruuksia kyllä löytyy.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Riippuu siitä miten tuottavuus määritellään. Naiset tuottavat sentään uusia ihmisiä.

Käyttäjän mattiuuk kuva
Matti Uusi-Kokko Vastaus kommenttiin #13

Mutteivät kykene siihen ilman miehiä. Synteettistä hedelmöitystä ei liene vielä keksitty.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Helsingin Sanomien kommenteissa useakin kirjoittaja kertoo, että naiset tekevät VASTAAVASTI enemmän kotityötä, mutta asia ei ole niin.Piekkola-Ruuskasen tutkimuksessa osoitetaan, että parisuhteessa elävät miehet tekevät vuorokaudessa keskimäärin tunnin ja 12 minuuttia enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän naispuolinen kumppaninsa»

Tämä vaikuttaa menevän osittain ohi pointin. Ei ole oleellista, jos tehdään virhe, että väitetään naisten kotityöt täsmälleen vastaavasti kompensoivan miesten palkkatyön. Relevantimpi argumentti lienee, jos ne kuitenkin joltain osin kompensoivat.

Sitten voidaan kuitenkin kysyä, miksi vapaaehtoinen omista tarpeista tai kiinnostuksista lähtevä tarve tai harrastuneisuus kotitöihin pitäisi laskea jotenkin kompensoivaksi tekijäksi. Jos mies harrastaa keilaamista ja nainen ruoanlaittoa, miksi harrastuksen pragmaattisuus pitäisi jotenkin laskea mihinkään.

Menee muutenkin aika vaikeaksi, jos pitäisi arvottaa kaikenlaiset eri harrastukset ja sitten kompensoida palkkaa sen mukaan, miten harrastukset lopulta jotenkin hyödyttävät kotia, perhettä tai mahdollista jälkikasvua.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Tieteellisesti mitatuilla luvuilla yritin vain osoittaa, etteivät parisuhteessa elävät miehet ehdi osallistua kotitöihin, koska he tekevät niin paljon ansiotyötä.
Se näkyy myös vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksesta. Kun laman vuoksi (BKT tippui yli 8 % ja vienti 25 %) miesten ansiotyöt vähenivät, he tekivät ansiotyöajan lyhentymisen vuoksi aikaisempaa enemmän kotitöitä. Vuonna 2009 naisten kotityöt olivat vähentyneet entisistä arvoista. Arvatkaapa miksi? No siksi, että kotitöiden määrä on vakio. Jos miehet lisäävät kotitöiden määrää, naisten on pakko vähentää. Ei astioita voi tiskata kahteen kertaan eikä pyykkiä pestä kuin yhden kerran.
Lukekaa tilastoja, niin ymmärrys kasvaa.
Itse olen opiskellut tilastotiedettä Helsingin yliopistossa jo 1960-luvulla. Mutta eiväthän tilastotieteen lainalaisuudet mihinkään katoa, vaikka vuosikymmenet/vuosisadat vaihtuvat.

Käyttäjän JarmoLius kuva
Jarmo Lius

Hesarin järjestelmä on surkea. Kuka tahansa häikäilemätön ihminen voi ilmiantaa asiattoman kirjoituksen. Aggressiiviset keskustelijat ovat ottaneet "ilmoita asiaton viesti" ilmiantonäppäimen osaksi väittelyä. Ilmiantamalla 'väärät' mielipiteet Hesari poistaa keskustelut ja bannaa. Joten arvelen aggressiivisten feministien ahkeroineen tuolla nappulalla. Sinut lienee bannattu kokonaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset