*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Mätäkuun juttu 3: Professori Ebba Witt-Brattström Ruotsin TV:ssä

Ruotsin television suomenkielisten uutisten vieraana on ollut tällä viikolla Helsingin yliopiston kirjallisuuden professori Ebba Witt-Brattström. Hän sanoo näin: ”Ensiksi on tehtävä jotain suurille palkkaeroille”. Ja jatkaa "Meillä on erittäin alhaisia naisten eläkkeitä, myös niillä naisilla, jotka ovat tehneet töitä kokoaikaisesti ja synnyttäneet neljä lasta. Myös sillä on merkitystä, mitä tapahtuu kodeissa. Naiset tekevät tutkitusti yhä edelleen töiden jälkeen enemmän kotitalous- ja hoivatöitä kuin miehet."
https://www.svt.se/nyheter/uutiset/ensiksi-on-tehtava-jotain-suurille-pa...

Suomalainen sananlasku sanoo: "Suutari pysyköön lestissään".

Ensinnäkin: Tutkitusti parisuhteessa elävät miehet tekevät yli tunnin päivässä enemmän yhteenlaskettua ansio- ja kotityötä kuin heidän kumppaninsa. Puhumalla pelkästään kotitöistä, feministit poimivat rusinat pullasta ja haluavat unohtaa todellisuuden, silloin kun se ei sovi naisille.

Toiseksi: Kun palkkaeroa eivät tajua edes professori- ja tohtoritasoiset naistutkimuksen tutkijatkaan, miten kirjallisuuden professori tajuaisi siitä enempää kuin porsas Pohjantähdestä? No way!

Vai tarkoittaako Ebba kenties, että miesten palkkoja tulee nostaa, sillä miehet ovat palkkakuopassa? Jos hän ei sitä tarkoita, hän on sopulina feministien joukossa, jotka vertaavat ansioita, mutta puhuvat palkkaerosta. He eivät ymmärrä ansiotason ja palkkatason eroa.

Sehän on itsestään selvää, että Tarja Halonen puhui epätasa-arvoisesti palkkaerosta Porissa tänä aamuna. Hänhän puhui jo virkaanastujaisesitelmässään, että naisen euro on 80 senttiä. Ja ihan vakavalla naamalla.

Sitten faktaa, jota tarvitaan tasa-arvoisen palkkaeron laskennassa.

Verohallinnon mukaan kaikkien Suomen naisten verotettavat palkkatulot ovat noin 76-78 % miesten pää- ja sivutoimien palkkatuloista. Tässä on mukana kaikki kertaluonteiset erät kuten lomarahat ja tulos- ja voittopalkkiot sekä ylityökorvaukset. Verotettavia miehiä ja naisia on yhtä paljon.

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan naiset tekevät noin 79-80 % miesten vuosityötunneista.

Kun huomioimme tuntiperustaisesti korvatut ylityöt, joita miehet tekevät yli kaksi kertaa naisia enemmän, miesten ja naisten palkkataso tehtyä työtuntia kohden on sama. Tämä palkkaeron laskentatapa on EU:n Naisten oikeuksien ja tasa-arvon valiokunnan (FEMM) kehittämä ja sen on hyväksynyt EU-parlamentti päätöslauselmassaan 2008/2012(INI). FEMM koostuu 31 naisesta ja neljästä miehestä. Ja kaikki Suomen MEP:it sukupuoleen ja puoluekantaan katsomatta äänestivät päätöslauselman hyväksymisen puolesta.

Suomessa miesten ansiotaso on 20 % korkeampi kuin naisten, mutta tehtyä työtuntia kohden laskettu palkkataso on sama. Kun Suomessa tuo ero miesten ja naisten tekemässä työpanoksessa korjataan, ei muuta korjausta tarvita, jotta miesten ja naisten ansiotaso saadaan samaksi vuositasolla laskettuna. Mutta jos miehet menisivät naisten alhaisten työtuntien ammateihin, Suomen talous romahtaisi. Joten naisten on nostettava työpanostaan ja siten ansiotasoaan.

Lisäksi on huomioitava, että EU:n palkkaerodirektiivissä sanotaan, että eläke on osa palkkaa. Tutkija Reija Lilja on laskenut STM:N verkkosivuilla  julkaistussa tutkimuksessa, että naisen hyöty on 8 %, jos eläköitymisero on kuusi vuotta. Vuonna 2015 miesten kuoliniän keskiarvo oli 7,8 vuotta vähemmän kuin naisten, joten naisten eläkehyöty on noin 10 % tuolla 7,8 vuoden erolla. Huomattakoon kuitenkin, että kuoliniän mediaani oli naisilla 9 vuotta suurempi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

Kirjallisuuden professorilla menee sekaisin ansiotyö ja kotiaskareet. Ensiksi mainittuun liittyy työsopimus, palkka ja työeläkekertymä, jälkimmäiseen ei.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Kun asiaa ajattelen kirjoituksesi perusteella ja ottaen huomioon omat aikaisemmat asiaa koskevat ajatukseni niin en voi päätyä kuin yhteen lopputulokseen joka löytyy tekstistäsi:"Vai tarkoittaako Ebba kenties, että miesten palkkoja tulee nostaa, sillä miehet ovat palkkakuopassa?"
Todellakin: miesten palkkoja pitäisi nähtävästi nostaa. Palkat eivät tosin ole ainoa asia jonka suhteen miehet ovat nykyisin kuopassa, ja kuoppaa vaan kaivetaan koko ajan syvemmäksi.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Ottamatta kantaa palkkatyöhön, haluaisin tuoda esiin seuraavaa:
- Henkilölle, joka on nuoruudessa töissä, ei kerry lainkaan eläkettä, ennen kuin hän täyttää 25 vuotta, vaikka työeläkettä maksaakin.

- Jos nainen synnyttää/hoitaa lapsia kotona, säästää valtio/kunnat viimemainitussa pitkän pennin. Eläkekertymää ei synny.

- kun nainen sitten menee lähes keski-ikäisenä uudelleen töihin, hän tuskin löytää itselleen mitään hyväpalkkaista työtä. Eläkekertymä niukanlainen.

- Uskon (mutu), että nainen on useammin omaishoitaja kuin mies. Omaishoitaja säästää taas valtavasti yhteiskunnan varoja. Eläkekertymää ei synny.

- Jos henkilö joutuu työttömäksi täytettyään 45 - 50 vuotta, on hänen hyvin vaikea saada työtä, eikä eläkekertymää synny.

- Tai henkilö sairastuu eikä eläkekertymää synny.

- Samoin jos nainen on työskennellyt maatilalla ilman palkkaa ja ukko pistää 'kypsässä iässä' pihalle...

Kun nainen, joka on siis tehnyt todellista työtä, koko ikänsä, saa eläkettä n. 800 €/kk, mutta kuitenkin tehnyt kaikki "niinkuin pitää", olisi kyllä moraalisesti oikein maksaa hänelle jotakin ylimääräistä.
Pitäisi ainakin ottaa huomioon ne työvuodet, jotka ihminen on tehnyt palkatta yhteiskunnalle arvokasta työtä.

En tietääkseni ole femakko, mutta näin eläkeläisenä olen tutustunut/kuullut monenlaisia elämäntarinoita.
Mitään yleistä mies-nainen palkkakeskustelua, joka koskee sitä kuuluisaa 'keskiarvoa', ei pitäisi tähän liittää.
Oikeudenmukaisuus yksilöä kohtaan on se tärkein kriteeri.

Henry

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kiitos kommentista.
Oikaisu 1: Tuo työeläkekertymän alaraja oli 23 vuotta silloin, kun me olimme nuoria. Työeläkelakeja on rukattu molempiin suuntiin useasti ja nykyisin työeläke kertyy jo lapsena tehdystä työstä. Tyttäreni soitti selloa tilatussa konsertissa ja sai palkkiota muutaman kympin. Ja se näkyi seuraavana vuonna hänelle läöhetetyssä työeläkeotteessa, joten laki toimii.

Oikaisu 2: Äitiys- isyys- ja vanhempainvapaarahasta, sekä kodinhoidontuesta ja opintorahasta kertyy eläkettä. Vain asevelvollisuudesta ei kerry mitään eläkettä.

Työeläkelakien perusperiaate on se, että palkkatyössä käyvät tai yrittäjinä toimivat maksavat työeläkeläisten eläkemenot. Nämä nykyeläkeläiset ovat aikanaan maksaneet vastaavasti työssä ollessaan silloisten eläkeläisten menot. Nykyisin vain pieni osa eläkemenoista katetaan vararahastojen tuotoilla.

On mielestäni väärin sotkea kansaneläkejärjestelmä työeläkejärjestelmään. Työeläkkeet revitään työtä palkallisesti tekevien selkänahasta. Lisäksi nämä työtä tekevät kustantavat kansaneläkejärjestelmän kela-maksujen ja verotuksen kautta.

Palkattomasta työstä maksetaan kansaneläkettä, jos työeläke ei riitä takuueläkkeen rajaan asti. Jos nämä takuueläkettä saavat henkilöt haluavat enemmän eläkettä, sille pitäisi mielestäni löytää joku muu maksaja kuin palkkatyötä tekevät, jotka siis kustantavat jo kahden eläkejärjestelmän menot tel-maksuissa ja kela-maksuissa. Puuttuva osa takuueläkkeestä paikataan vielä veroista, joita palkkatyötä tekemätön maksaa vahemmän kuin palkkatyötä tekevä. Myös sosiaaliset tuet (asumistuki, toimeentulotuki jne) maksetaan pääosin palkkatyössä olevien eri verojen kautta.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta mitataan sillä, kuinka isoksi takuueläke määritellään ja miten se rahoitetaan.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kiitos oikaisuista.

Tämä: "Palkattomasta työstä maksetaan kansaneläkettä, jos työeläke ei riitä takuueläkkeen rajaan asti."
eli => Kaikki saavat takuueläkkeen verran eläkettä.
Ajoin kuitenkin takaa sitä, että jos on hoitanut vanhepiaan vaikka x vuotta, niin mielestäni on väärin, että tästä kärsii se, joka on tehnyt tätä työtä, vaikka hän on säästänyt verrattain paljon yhteiskunnan rahoja.
On siis mielestäni väärin, että ne (egoistit?), jotka lähettävät vanhuksensa "yhteiskunnan harteille", saavat sekä suuremman palkkakertymän, että myös suuremman eläkkeen.

Eli, "Auta vanhuksia ja/tai sairaita ja pysy köyhänä loppuelämäsi!"

En ota kantaa kuka maksaa mitäkin, vaan tähän ilmeiseen vääryyteen.

Henry

Toimituksen poiminnat