*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Tamperelaiset työelämätutkijat kumosivat palkkaeron olemassaolon

  • Miesten ja naisten keskituntipalkat 1999 ja 2009
    Miesten ja naisten keskituntipalkat 1999 ja 2009

Sain käsiini uutuuskirjan: Työelämän myytit ja todellisuus, toimittanut Pasi Pyöriä, (2017 Gaudeamus, 32 euroa). Siinä luvussa 8 kumotaan sitkeä naisjärjestöjen ja naistutkijoiden ylläpitämä myytti siitä, että mies- ja naispalkansaajien välillä on 20 % palkkaeroa.

Luku 8: Yrittäjien työaika ja tulot, kirjoittaneet Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen

(Katso yllä oleva taulukko) Olen kopioinut artikkelin kolmesta taulukosta 8.1, 8,2 ja 8.3 mielenkiintoisen yhteenvedon, joka osoittaa, että vuonna 1999 eroa kokonaistuntipalkassa oli miesten hyväksi yksi prosentti mutta vuonna 2009 palkkaeroa oli 7 prosenttia. Oliko palkkaero kasvanut parissa vuodessa 6 %?????

Kirjasta löytyy selitys sille, miksi miesten tuntipalkat kasvoivat noin 10 % yhdessä hujauksessa, kun lama 2008-2010 iski:

Laman vaikutus (Sitaateissa lainauksia artikkelista): "Työtuntien väheneminen näkyy voimakkaimmin palkansaajamiehillä...". "Naispalkansaajilla laman vaikutus oli pienin...". "Sukupuolten välisiä tuloeroja tarkastellessa voidaan todeta, että palkansaajamiesten verotettava euro vastasi vuosina 2009-2010 naisten 93 senttiä." Vuosi 2009 oli katastrofivuosi, jolloin vienti romahti 25 % ja BKT putosi yli 8 %. Miesten työtunnit putosivat noin 250 tuntia parissa vuodessa ja naisten noin 120 tuntia (katso taulukkoa).  Kun palkat eivät joustaneet vastaavasti alaspäin, vaan pysyivät ennallaan oli palkansaajalla työtä tehtävänä tai ei, miesten tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden nousi vuodessa noin 10 %. Tässä siis yksi syy Suomen heikkoon kilpailukykyyn. Laman seurauksena kymmeniä tuhansia miehiä joutui lomautetuiksi ja yli 200 000 miestä vaille työpaikkaa. Kun työvoima oli puhdistettu ylikapasiteetista, työssä olevien miesten tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden laski takaisin pikku hiljaa lamaa edeltävää tasoa kohti.

Huom. Vuosina 1999-2000, jotka olivat "normaalivuosia" (BKT noin + 3 % ja valtion budjetti hieman ylijäämäinen), miesten euro oli kirjan artikkelin mukaan naisten 99 senttiä. Mukana tässä ovat vielä sivuansiot, ylityöt ja kaikki muut lisät (olosuhde-, työaika- ja tuottavuuslisät), joiden yhteisvaikutus ansioiden eroon on noin 5-7 %. Tuntipalkkalaskennassa ovat mukana myös osa-aikaiset palkansaajat, joiden palkat ovat noin 83-85 % muista, koska osa-aikaiset ammatit ovat vaativuudeltaan alempia ja työntekijät keskimäärin muita nuorempia.

Suomen työelämä on niin jäykkää, että lomautukset ja irtisanomiset alkoivat vaikuttaa vasta 2010-luvulla ja miesten työtunnit ovat palautuneet pikkuhiljaa entiselle tasolleen naisiin verrattuna. Esim. vuoden 2016 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, verrattuna vuoteen 2015 miesten tehty vuosityöaika piteni 37 tunnilla ja naisilla 18 tunnilla. Voidaan hyvin perustein olettaa, että miesten ja naisten työaikojen suhde on palautunut normaalitilaan, eli naiset tekevät taas alle 80 % miesten vuosityötunneista. Ja siksi naisen euro on jälleen miehen euro, itse asiassa vähän ylikin.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan säännöllinen työaika ei ole tällä vuosituhannella kasvanut, vaan vuosityöajan pidentymiseen on vaikuttanut sivutyön ja palkallisen ja palkattoman, sekä kiinteään kuukausipalkkaan sisältyvän ylityön tekemisen lisääntyminen sekä työstä poissaolon vähentyminen.

Vertaa: http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234248-eun-hyvaksyma-totuus...

Olen tuossa päässyt omilla laskutavoillani samaan lopputulokseen kuin Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen ja Tuija Koivunen. Miesten ja naisten välillä ei normaalissa taloustilanteessa ole palkkaeroa, ei ainakaan miesten hyväksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Onko kirjan tarkkaan lasketussa 99 sentissä otettu huomioon miesten keskimäärin korkeampaa veroprosenttia?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Ei. Se on laskettu yhden vuoden bruttoansiot jaettuna yhden vuoden tehdyillä työtunneilla.
Edellä kirjoituksessa mainitsin jo joitakin tasa-arvon vastaisia eriä, joita laskelmassa on vielä mukana. On siinä muitakin puutteita:
Siinä on parin prosentin virhe johtuen ylitöiden korotusosista.
Siinä on noin 4 % virhe johtuen siitä, ettei asevelvollisten tekemiä maanpuolustustyötunteja lasketa lainkaan työnteoksi, vaikka valan tehneet asevelvolliset muodostavat Suomessa puolustuksen ensi-iskun joukot.
Siinä on noin 10 % virhe johtuen siitä, ettei naisten parempaa eläke-etua huomioida, vaikka EU:n samapalkkadirektiivissä 2006/54/EY (kohta 13) niin vaaditaan.
Ja jos laskisimme sen rahasumman, joka maksetaan miehille ja naisille heidän palkkatililleen, siinä on 4-5 % virhe, johtuen miesten korkeammasta veroasteesta (4-5 %).

Eli jos laskemme elinikäisesti palkkatilille tulleelle normaalin työajan tuntipalkalle arvon, naiset saavat palkkatililleen yli 120 senttiä aina kun miehille maksetaan euro.

Naisen palkkaeuro ei olekaan 80 vaan yli 120 senttiä, kun tarkastelemme tunnin työnteosta saatua korvausta.

Ja mitäpä muuta Suomea sitovien kansainvälisten määräysten ja suositusten mukaan pitäisi tarkastella???

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Kiitos vastauksesta. Miesten asevelvollisuus vertautuu naisten äitiyteen, enkä usko siitä kertyvän tuota 4 prosenttia eroa.

Muuten tällainen vedätys virkahallintoa ja tilastokeskusta hyväksi käyttäen on halveksittavaa. Emme kuitenkaan elä Kreikassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset