*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Eläkerahastomme on sosialisoitu julkisyhteisön velan peittämiseksi

Tilastokeskus kertoo:

Bruttokansantuote oli viime vuonna 214 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämä oli kahdeksatta vuotta peräkkäin alijäämäinen. Viime vuonna alijäämä oli yli 4 miljardia euroa, mikä oli lähes 2 miljardia edellisvuotta vähemmän. Viime vuoden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 1,9 prosenttia. __________________________________

Tilastokeskus ei kerro:

Kun liityimme EU:iin, Suomi anoi ja sai poikkeusluvan laskea työeläkerahastot julkisyhteisöksi. Eli yllä olevissa luvuissa työeläkerahastojen tuotot lasketaan julkisyhteisöjen tuotoiksi.

TELA ilmoittaa, että työeläkerahastot tuottivat viime vuonna ennätysmäisen paljon, 6 %. Tuotto oli 10,7 miljardia.

Tilastokeskuksen yllä oleva laskelma otaksuu, että työeläkerahastot on sosialisoitu, eivätkä ole niin muodoin mitenkään palkansaajien rahaa eikä niiden tuotto kuulu palkansaajille, vaan julkisyhteisöille (valtio, kunnat jne). Ja siksi valtiovalta pitää mustasukkaisesti huolta, ettei eläkerahastoja aleta purkaa. Ilman eläkerahastojaen tuottoa velkahämäys tulisi esille.

___________________________________

Oikea laskelma julkisyhteisöjen omasta alijäämästä ilman työeläkerahastoja:

Julkisyhteisöjen oma alijäämä oli vuonna 2016 noin 15 miljardia euroa. Viime vuoden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 7 %.

Se ylittää yli kaksinkertaisesti EU:n asettaman rajan, 3 %. Muut Euroopan korkeimmat alijäämät ovat luokkaa 4-5 % (ilman Kreikkaa). Eli Suomi liittyy Kreikka-sarjaan julkistalouden alijäämässä.

Ei uskoisi, kun kuuntelee YLE:n kunnallisvaaliohjelmia. Eikä kunnallisvaaleissa edes pitäisi käsitellä julkistalouden velkaantumista. Eikö kunnan olisi parempi nostaa veroäyriä, jos tulot eivät riitä menoihin, kuin että matkitaan valtiota velanotossa ja lisätään julkisyhteisöjen velkaa?

Poliitikoilla pitäisi olla selkärankaa sanoa: "Velkaa ei ole tarkoitus lyhentää, vaan kasvattaa koko minun elinaikani. Tähän perustuvat minun vaalilupaukseni".

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Poliitikoilla pitäisi olla selkärankaa sanoa: "Velkaa ole tarkoitus lyhentää, vaan kasvattaa koko minun elinaikani. Tähän perustuvat minun vaalilupaukseni"."

Vaalikarja voidaan jakaa karkeasti kahteen laumaan: nettoveronmaksajat ja nettoveronsaajat. Kun poliitikot ovat ammatti- eli urapoliitikkoja, uudelleenvalinnan varmistaminen on heille kaikki kaikessa.

Mutta miten voisi olla mieliksi sekä nettoveronmaksajille, että nettoveronsaajille?

Yksinkertaista, dear Watson, rahoitetaan hyvinvointi velanotolla, niin voidaan alentaa veroja ilman, että tarvitsee leikata hyvinvointipalveluista!

(Nyt ihan viime vuosina poliittinen muoti on tosin sallinut senkin, että hyvinvointipalveluja leikataan ja pienituloisten ja köyhien verotaakkaa kasvatetaan.)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tässä tämä nyt tuli faktana ja numeroiden kanssa. Hyvin on asiaa peitelty, kun eläkerahoastojen tarkoitus ei ole yleisesti tiedossa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen eläkejärjestelmä on tietyllä tavalla julkishallinnollinen. Työeläkkeet eivät kartu könttäsummina henkilökohtaisille tileille, vaan eläkkeen maksu hoidetaan valtion lainsäädännön kautta siinä tehdyin päätöksin.

Useissa maissa eläkkeelle jäävälle on korvamerkattu oma eläkesäästösummansa, josta hänen eläkkeensä maksetaan. Joissain maissa sen saa nostaa myös kerralla, jos haluaa. Jopa Ruotsissa osa henkilökohtaisesta eläkepotista on jokaisen omassa hallinnassa, jolloin jokainen voi itse päättää mihin rahastoihin siitä osuudesta kuinkakin paljon omalla kohdalla sijoitetaan.

Toisin sanoen eläkevarojen luokitteleminen julkishallinnolliseksi pääomaksi on Suomessa tavallaan perustellumpaa kuin valtaosassa verrokkimaitamme.

Juuso Hämäläinen

Sanoisin, että se on täysin perusteltua lakisääteisten eläkkeiden osalta.

Lisään myös, että eläkejärjestelmät, joissa voi halutessaan nostaa eläkkeensä osittain tai kokonaan eläkkeelle jäädessä, ovat olleet monille pommeja. Rahoja tulee sijoitettua väärin, kulutettua liian nopeasti tai elettyä liian vanhaksi. Sitten ollaan taas sossun luukulla elämän loppusuoralla. Näin käynyt nyt mm Englannissa.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Silloin työntekijältä itseltään peritty tel-maksu on veroluonteinen, jos hänellä ei ole siihen osuuteen myöhemmin mitään sanomista. Se on veron tunnus. Julkisuudessa on vakuutettu, ettei kysymyksessä ole veroluonteinen maksu. Asia oli selkeä ennen vuotta 1995, kun työntekijältä ei peritty mitään tel-maksua.

Suomelle on annettu EU-oikeuden päätös, että valtion virkamieseläke on palkan osa. Yksityisen sektorin eläkekin on silloin samaa, tuskin EU-tuomioistuin voi tehdä eri päätöstä, jos asia vietäisiin sinne.

Kun eläke on palkan osa ja työntekijä itse maksaa osan työeläkemaksusta, silloin työeläkemaksukin säilyy palkan osana minun ajatuksissani. Sille osalle ja sen rahastoimiselle työntekijällä pitäisi olla sananvaltaa. Muutenhan valtio voisi käyttää rahat miten tahtoo. Niinhän se tekee jo nyt virtuaalisesti, kun se pitää rahastojen tuottoja julkisen vallan tuottoina.

Rahat on sosialisoitu virtuaalisesti, milloin se mahtaa tapahtua reaalisesti?

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Eikö kunnan olisi parempi nostaa veroäyriä, jos tulot eivät riitä menoihin, kuin että matkitaan valtiota velanotossa ja lisätään julkisyhteisöjen velkaa?

Minusta kunnan olisi parempi vähentää menoja.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Olet oikeassa. Veroäyrin nosto on tosi surkea vaihtoehto verrattuna menojen sopeuttamiseen tuloihin. Mutta kunnallishallinnossakin on niitä huonon politiikan jälkien peittelijöitä riittämiin.

Toimituksen poiminnat