*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Milja Saaren väitöskirja, osa 1

Milja Saaren väitöskirja on poliittinen, feministinen ja tosielämän tasa-arvofaktoista piittaamaton.

Helsingin yliopiston verkkosivuilta voi lukea Milja Saaren väitöskirjan, joka ei  perustu faktoihin vaan on poliittisfeminististä tieteen valeasuun puettua propagandaa. Jokaisen miehen tulisi lukea tämä väitöskirja, niin hän ymmärtäisi, kuinka "tasa-arvoista" on feministinen tasa-arvopolitiikka tänään.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/165108

HTK-ohjeessa  (HTK = hyvä tieteellinen käytäntö) kerrotaan tiedevilpistä näin: Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen.

Väitöskirjan väitteet palkkasyrjinnästä ja palkkaeroviittaukset eivät ole EU:n palkkatasa-arvoperiaatteen mukaisia. Seuraavassa kuusi palkkavertailuun liittyvää lähdettä, jotka jätetään väitöskirjassa mainitsematta:

Lähde 1: EU:ssa palkkaero lasketaan EU-komission mukaan seuraavasti: ”Naisten ja miesten tuntiansioiden (ennen verojen ja sosiaaliturvamaksujen vähentämistä) välinen keskimääräinen ero tunnetaan sukupuolten palkkaerona. Se on EU:n virallinen määritelmä.”

Lähde 2: EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI) Suositukset miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisesta sanoo:
G. katsoo, ettei palkkaero perustu pelkästään bruttotuntipalkkojen eroihin, vaan että pitäisi ottaa huomioon myös yksittäiset palkat, ammatillinen osaaminen, työn organisointi, ammatillinen kokemus ja tuottavuus, joita on arvioitava ei vain määrällisesti (fyysiset läsnäolotunnit työpaikalla) vaan myös laadullisesti, sekä lyhyemmästä työajasta, lomista ja hoitovelvollisuuksista johtuvien poissaoloaikojen vaikutukset palkkojen jakautumismekanismeihin, …
(Englanninkielisessä versiossa tuottavuustermit ovat quantitative and qualitative productivity)

Lähde 3: Bruttoperiaatteella tehdyistä palkkaerolaskelmista EU Directorate General for Justice (julkaisussa: Tackling the gender pay gap in the European Union) ilmoittaa seuraavaa:
"In the EU, the gender pay gap is referred to officially as the ‘unadjusted gender pay gap’, as it does not take into account all of the factors that impact on the gender pay gap, such as differences in education, labour market experience, hours worked, type of job, etc."
Oma suomennos: Korjaamattomat palkkaerolaskelmat eivät ota huomioon sellaisia sukupuolten palkkaeroon vaikuttavia tekijöitä kuin erot koulutuksessa, erot työkokemuksessa, erot tehdyissä työtunneissa, erot työtehtävissä jne.

Siksi korjaamattomat bruttopalkkaerolaskelmat eivät ole lähteen 2 mukaisia tasa-arvoisia palkkavertailuita.

Lähde 4: ILO ja YK: (ILO - UN Global Compact webinar march 2011)
                 ”Equal Pay for Work of Equal Value: How do we get there?
         Why Gender Pay Gap?
Charasteristics of individuals and organizations:
- Educational level and field of study;
- Work experience and seniority;
- Number of working hours;
- Size of organization and sector activity”

Lähde 5: ILO 100 –sopimus vuodelta 1951.
Sopimuksessa luetellaan ne lisät, jotka eivät ole palkkasyrjintää ja jotka siksi tulee poistaa tasa-arvoisesta palkkavertailusta. Saari ei viittaa sopimuksen näihin pykäliin.

Lähde 6: Ex. tasa-arvovaltuutetun varatuomariTuulikki Petäjäniemen lausunto STM:n julkaisussa Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:80: Selvitys samapalkkaisuutta edistävän palkkausjärjestelmähankkeen tarpeellisuudesta”. Hän sanoo: ”Vakiintunut käsitys työmarkkinoilla ja oikeuskäytännössä on, että kokoaikaisesta ja osa-aikaisesta työskentelystä sekä yli- ja lisätöistä tai erilaisista olosuhdelisistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttäviä.


Näytteeksi kolme otetta Saaren väitöskirjasta:

1. "En ota väitöskirjassani kantaa siihen, mikä on ”oikea” tapa laskea sukupuolten välistä palkkaeroa tai paljonko palkkaero ”oikeasti” on." (s.33)

(Huomautukseni: Tämä sanonta pitää sisällään väitteen, että palkkaeroa on oikeasti olemassa!)

2. "Kaikesta tästä oikeudellisesta kehityksestä ja poliittisesta liikehdinnästä huolimatta sukupuolten välinen palkkaero ei ole merkittävästi pienentynyt." (s.34)

3. "Työpaikoilla ei puhuta palkkaeriarvoisuudesta ja harvemmin myöskään samapalkkaisuudesta, vaan yleisimmin käytössä oleva käsite on naisten ja miesten palkkatasa-arvo, ja tätäkin ilmausta käytän tutkimuksessani. Jos näistä kolmesta käsitteestä olisi pakko valita yksi, valitsisin palkkaeriarvoisuuden käsitteen, sillä se kuvastaa ongelman ydintä: palkkaeriarvoisuus johtuu siitä, että naisille ja miehille ei makseta samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa." (s.55).

Miksi Saari syyttää miesjärjestöjä tehdyn työpanoksen huomioimisesta, kun EU, YK ja ILO määrittelevät sen? Milja Saari kirjoittaa tasaarvovaje.fi –sivustolla näin: ”Median uutisoinneissa puhutaan  aina vain yleisesti hoitajien palkoista. Niihin lasketaan usein lisät mukaan, mikä on väärin. Lisät ovat korvausta siitä, että tehdään töitä epäinhimillisinä kellonaikoina ja silloin kun muut istuvat joulupöydässä.” Miksi Milja Saari esittää väitöskirjassaan pelkästään sellaisia tilastoja ja tutkimuksia, joissa nämä ILO 100 –sopimuksen vastaiset lisät ovat mukana. Miksi Milja Saari ei itse tee niin kuin sanoo?

Saari ottaa käytännössä joka väitöskirjan sivulla kannan, että Suomessa on sukupuolten välillä palkkaeroa, vaikka hän ei esitä yhtään tasa-arvoisesti tehtyä tilastoa tai tutkimusta, jossa asia osoitetaan todeksi.

Saari on nykyajan don Quijote, joka on luonut tyhjästä palkkaeriarvioisuuden Suomeen ja ryhtynyt taisteluun tätä todistamatonta ilmiötä vastaan.

Helsingin yliopisto on hyväksynyt väitöskirjan. Minullakin on tutkinto Helsingin yliopistosta. Onneksi se on sentään matematiikan laitokselta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Jukka Mäkinen

"palkkaeriarvoisuus johtuu siitä, että naisille ja miehille ei makseta samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa."

Tuota Saaren väittämää ei kukaan ole vielä pystynyt näyttämään toteen. Yksikin esimerkki, missä samasta työstä maksetaan miehelle ja naiselle eri palkkaa riittäisi osittain todistamaan väitteen, mutta kun kukaan ei ole sellaista löytänyt.

Työn arvo taas määräytyy siitä maksettavan palkan mukaan, joten jo koko ajatus että samanarvoisesta työstä saa eri palkkaa on looginen mahdottomuus.

Toimituksen poiminnat