Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Vähemmän työtä, vähemmän palkkaa, Suomessakin

Helsingin Sanomissa oli lauantaina 23.4.2016 Minna Nalbantoglun kirjoittama juttu: "Vähemmän töitä, heikompi palkka".

Tässä yhden sivun tiivistelmä samasta asiasta Suomessa:

http://www.tasa-arvo.com/STAATUSkirjekansanedustajille.pdf

Täällä Hesarin juttu:

www.hs.fi/talous/a1461301145244

Siinä Ghazala Azmat toistaa vanhan, kaikkien tasa-arvoisesti laskevien työaika- ja palkkatutkijoiden tunteman totuuden siitä, että tehdyillä työtunneilla korjattu palkkaero sukupuolten välillä on nolla.

Itse ole kirjoittanut asiasta kaksi kirjaa. Ensimmäinen "Valhe, emävalhe, naisen euro on 80 senttiä" vuodelta 2009 on loppuunmyyty, mutta sen verKkoversiota voi lukea pdf:nä. Kirjan tekemisen aikana olin vielä niin naivi, että uskoin Tilastokeskuksen tekemiä työaika- ja palkkatilastoja, joten luvut ovat sinnepäin, mutta riittävän oikein.

http://www.tasa-arvo.com/u0-palkkatasa-arvokirja-net.pdf

Sitten ostin omaa tutkimusaineistoa ja kirjoitin kirjan uusiksi. Sen kustansi Kustannus HD vuonna 2011. Pyydä kirjastoasi tilaamaan tai osta minulta kympillä (paulisumanen miuku gmail piste com). Kokoaikatyötä miehet tekevät Suomessa noin 17-20 % enemmän kuin naiset. Eli työtuntikorjattua palkkaeroa ei ole. Tutkimuksen voi lukea täältä:

http://www.hrpub.org/download/20151130/SA6-19605042.pdf

Me suomalaiset työaika- ja palkkatutkijat siis tiedämme totuuden. Kun ostin antikvariaatista Elina Haavio-Mannilan kirjan vuodelta 1968 "Suomalainen nainen ja mies", niin eikö vain Haavio-Mannilakin totea kirjassaan, että erot miesten ja naisten palkoissa saattavat johtua siitä, että miehet tekevät enemmän töitä. Itse hän tuli tähän tulokseen, kun hän tutki lähdeviitauksen mukaan mies- ja naislääkäreiden palkkoja ja työaikoja.

Myös amerikkalaiset tutkijat Cha ja Weeden ovat tutkineet ylitöiden vaikutusta palkkaeroon ja todenneet eripituisten työaikojen selittävän eron kuukausiansioissa.

http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.405.2594&rep=re...

Sukupuolten tasa-arvon tutkimusyhdistys patistaakin kansanedustajia rahoittamaan tutkimuksen, jossa palkkaero laskettaisiin EU:N virallisella tavalla eli jakamalla vuosiansiot tehdyillä vuosityötunneilla. Suomessa feministit vastustavat tätä, ts. eivät edistä tutkimuksen tekemistä, ja kun he hallitsevat kaikkia tasa-arvoelimiä, mitään ei tule tapahtumaan, ennustan minä.

Tasa-arvoinen palkkaerotutkimus on "disciplina non grata" eli "ei-toivottu tutkimus", koska se paljastaa totuuden.

Hesarin jutussa Matti Keloharju kertoo, etteivät he ottaneet huomioon tehtyjä työtunteja lasikattotutkimuksessaan, jossa he väittivät löytäneensä kaikki palkkaukseen vaikuttavat taustatekijät. Tutkija, joka väittää löytäneensä kaiken, ei ole oikeanlainen tutkija. Siksi minäkin kerron vain siitä, mitä olen löytänyt.

Lasikattotutkimuksen arviointia on täällä:

http://www.tasa-arvo.com/lasikattotutkimus.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

On todellakin selkeämpää puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tällöin tulee kuitenkin ilmi, että todellinenkin tasa-arvo-ongelma on olemassa. Asianmukaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi:

  • Miksi perheellistyminen pilaa enemmän naisten kuin miesten ylenemismahdollisuuksia ja työuria?
  • Joutuvatko naiset painottamaan uravalinnoissaan enemmän turvallisuutta perheellistymisen riskejä vastaan kuin korkeamman ansiotason tavoittelua?
  • Onko se hyväksyttävää?

Useissa teollisuusmaissa, mukaan lukien Suomessa, näihin kysymyksiin on jo reagoitu kehittelemällä monia erilaisia vanhempainetuuksia. Niiden teho vaihtelee ja isoa vääntöä käydään esimerkiksi kotihoidontuen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden painotuksista. Kotihoidontukea pidetään liberaalina vaihtoehtona, joka tarjoaa yhden mielekkään valinnan mahdollisuuden, mutta esimerkiksi Ruotsi on lakkauttanut sen saadakseen äidit nopeammin takaisin töihin ja lapset yhteiskunnallisen kasvatuksen piiriin päiväkotiin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Eräs todellisimmista tasa-arvo ongelmista vallitsee julkisen kokoaikatyön ja tämän meidän työnnvälillä. Vuotuinen työaikaero on Tilastokeskuksen mukaan lähes 200h. Työuran mittaan eroa kertyy vuosia. Olisi oikeudenmukaista huomioida tämä palkkauksessa, veroissa tai työuran pituudessa. Työväenliike, joka ei huomio tällaista on pelkkä vitsi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Julkisen sektorin pidemmät loma-ajat ovat pitkällisen kehityksen tulos, jossa ammattiyhdistysliike on huomannut, että kyseisillä aloilla on enemmän jakovaraa arvokkaasta vapaa-ajasta kuin palkankorotuksista ja tämä on myös muistettu neuvotteluissa ulosmitata.

Samalla on ikään kuin sivuilmiönä käynyt niin, että kyseiset alat ovat alkaneet vetää korkeakoulutettuja naisia puoleensa kuin magneetit, koska pidemmät vapaa-ajat on nähty tarpeellisena siinä vaiheessa kun perheessä on pieniä lapsia. Erityisesti opettajille ei tule niin paljoa murheita koulujen loma-aikojen ja omien vapaiden jaksottamisesta kuin yksityisen sektorin työntekijöille.

Joka tapauksessa vapaa-aika on rahanarvoista ja saavutettu etu siinä, missä palkkakin. Sipilän hallitus joutui tämän alkusyksystä huomaamaan kun onnistui vetämään työlainsäädäntösuunnitelmillaan barrikadeille perinteisten duunarialojen lisäksi myös ison liudan akavalaisia liittoja, erityisen näkyvästi opettajien ammattijärjestö OAJ:n.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #4

Ehkäpä sinun ei kannattaisi avata suutasi tasa-arvosta siis. Sak on liittojensa työntekijöille, siis ei jäsenilleen, taannut julkisten sopimusten kaltaiset edut hieman hulppeampina, joten heidän kantansa on tietenkin selvä. Ei tipu minulta jäsenmaksusenttejä siis sinne.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Miehen työtunti on naisen 50 minuuttia.

Aiheen käsittely julkisuudessa on niin vääristynyttä, että kyse on lähinnä propagandasta.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Yhä vähemmän hyödyllistä työtä jää kaikille ihmisille, koska koneet tekevät siitä yhä suuremman osan.
Tulonjako-ongelma on keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Siinä naisen euro lienee 80 senttiä suuressa kuvassa tarkasteltuna.
Suuri arvokysymys on tämän alla se, pitääkö jotakin turhaa puuhastelua nimittää yhä useammin työksi, jotta kaikki ihmiset saataisiin sidottua johonkin työpaikaksi kutsuttavaan 1600 tunniksi per vuosi, tai vieläkkin pidempään, kuten meillä nyt näytetään pidettävän tavoitteena.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

"Tulonjako-ongelma on keskeinen yhteiskunnallinen kysymys. Siinä naisen euro lienee 80 senttiä suuressa kuvassa tarkasteltuna."

Samapalkkaiuusohjelma vaatii naisille 100 senttiä, mutta he eivät ota huomioon tehtyjä työtunteja. Miehet tekevät noin 20 % enemmän ansiotyötunteja vuodessa kuin naiset. Tätä vaatimusta en usko SAK:n, enkä muidenkaan miesten nielevän. Miltei kaikki tuntipalkkalaiset kuuluvat SAK:hon ja he eivät sulata sitä, että joutuvat tekemään pidempää työvuotta kuin ne, jotka vaativat samoja vuosiansioita vähemmillä työtunneilla.

Iso osa kuukausipalkkaisista miehistä toimii yksityisellä sektorilla erilaisissa erikoisasiantuntija- ja keskijohdon tehtävissä, joissa ei makseta erillisiä ylityölisiä. 50-tuntinen työviikko on niissä piireissä vakiona. Hekään tuskin sulattavat sitä, että 38-tuntia tekevät virkanaiset kahdeksan viikon lomineen saisivat samaa kuukausipalkkaa kuin he.

Robotiikka hävittää keskikerroksen työpaikat ja vastaisuudessa nykyisin pitkää työpäivää tekevät tulevat tekemään vielä pidempää työpäivää, jotta Suomi pysyy kasassa. Muu ei auta. Loput, joille työtä vielä on tarjolla, tekevät töitä isommissa tai pienemmissä pätkissä tuntitöinä, joko palkansaajina tai yksinyrittäjinä. Rahat elantoon heidän on kaavittava pienistä puroista.

Jos luit tuon Cha-Weedenin tutkimuksen, huomaat, että Amerikassa ylitöinä pidetään yli 50 tuntia ylittävää osuutta viikkotyöajasta. Ja eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa kerrottiin, että vaaratta voi työskennellä 85 viikkotuntiin asti. Sen jälkeen monella alkaa tulla terveysvaikutuksia, ei tietenkään kaikilla.

Tämä kuulostaa suomalsien yrittäjän työtahdilta. Sitä ei säädellä työaikalailla. Miksi ei? Eivätkö yrittäjät ole samaa homo sapiens-sukua kuin me palkansaajatkin? Miksi meidän työaikaamme yritetään rajoittaa lailla? Eihän siiinä edes onnistuta. Noin kymmenesosa kaikista miesten työtunneista tehdään viikkoina, jolloin tehdään yli 40-tuntista työviikkoa. Tilastokeskus puhuu 1,5 % ylityöasteesta kun oikea luku on lähes 10 %.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos tavoitteena olisi vain samapalkkaisuus samoilla aloilla kalenteriajanjaksoa kohti, mutta niin, että naiset tekisivät vähemmän työtunteja, se olisi varsin räikeää naissukupuolen suosimista. Tämä ei kuitenkaan ole tavoite missään maassa. Pohjoismaisissa projekteissa samapalkkaisuus tai ennemminkin samatyösuhde-etuisuusasiaa on ajettu niin, että lastenhoitovelvollisuuksia on haluttu kiintiöin tasoittaa miehille, siten lyhentäen miesten, mutta lisäten naisten työaikaa. Norja on yrittänyt puuttua naisten huonompaan uralla etenemiseen luomalla pörssiyhtiöiden hallituksiin sukupuolikiintiöitä, mutta sillä saralla on koettu myös epäonnistumisia.

Yksityisen sektorin loma-aikojen lisääminen sekä työajan lyhentäminen yleissitovissa työehtosopimuksissa tai työlainsäädännössä ja johtoasemassa olevien kokonaistyöaikasopimusten korvaaminen tavanomaisilla työsopimuksilla todennäköisesti auttaisi, mutta elinkeinoelämä kavahtaa ajatusta ja nykyisessä ilmapiirissä se lienee poliittinen mahdottomuus. Ehkä tulevaisuudessa asiaan suhtaudutaan toisin, erityisesti, jos tarvittavan työpanoksen määrä alkaisi pysyvästi vähentyä.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

"Jos luit tuon Cha-Weedenin tutkimuksen, huomaat, että Amerikassa ylitöinä pidetään yli 50 tuntia ylittävää osuutta viikkotyöajasta. Ja eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa kerrottiin, että vaaratta voi työskennellä 85 viikkotuntiin asti. Sen jälkeen monella alkaa tulla terveysvaikutuksia, ei tietenkään kaikilla."
Orjuus piti poistettaman USA:sta kauan sitten. Ei näköjään onnistunut....
Miksi ihmisten pitäisi raataa, kun koneet tekevät työt?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

"Miksi ihmisten pitäisi raataa, kun koneet tekevät työt?"

Yhtenä raatajana vastaan, että näitä raatajia on noin 14 % miehistä ja 4 naisista. Jonkun täytyy rakentaa ja ohjelmoida ne koneet, jotka tekevät sen työn. Ja jatkossa näiltä automaation rakentajilta vaaditaan yhä pidempää työpäivää, sillä he ovat niitä, jotka tuovat sille lopulle 92 %:lle sen onnen, ettei tarvitse tehdä mitään toimeentulonsa eteen.

Siksi kansalaispalkka.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset