*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Naisten palkkapäivä 2015

  • Vuosityötuntien ero, piiloylityöt 0 % (8) tai korotettuna (15)
    Vuosityötuntien ero, piiloylityöt 0 % (8) tai korotettuna (15)

NYTKIS, Naisjärjestöjen Keskusliitto, BPW Finland ja muita naisjärjestöjä sekä STTK järjestävät "naisen euo on 80 senttiä" valheeseen perustuvan palkkapäivän 30.10.2015 Kolmen Sepän patsaalla.

"Naisten säännöllisen työajan ansio on keskimäärin 83,4 % miesten palkasta", sanotaan tiedotteessa. Kuten näkyy munat ja mämmit (ansiot ja palkat) menevät feministitutkijoilla suloisesti sekaisin. Eiväthän palkka ja ansio ole sama asia tasa-arvoisessa palkkaerolaskelmassa.

Tuossa laskelmassa on mukana noin 200 000 palkansaajaa, joille ei ole määritelty Työaikalaissa säännöllistä työaikaa tai säännöllisen työajan palkkaa.  Lainaus Tilastokeskuksesta "Palkatuilla tunneilla tarkoitetaan niitä kokonaistyöajan tunteja, joilta palkansaajille on maksettu palkkaa. Palkatut tunnit voivat olla tehtyjä työtunteja tai ei-tehtyjä eli poissaolotunteja (vuosilomat, sairauslomat, yleiset vapaapäivät, muut vapaat)." (Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-0076. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.10.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/pra/kas.html)

Niin kuin Tilastokeskus sanoo, Suomessa ei palkkaerolaskennassa oteta huomioon miesten ja naisten tehtyjen vuosityötuntien eroa. Eihän edes miesten ja naisten säännöllinen päivä-/viikko-/kuukausi- tai vuosityöaika ole saman mittainen. Eikä kuukausipalkkaisten palkkatiedoissa ole olemassakaan tehtyjä työtunteja siitä yksinkertaisesta syystä, että Suomessa kuukausipalkat maksetaan jo etukäteen ennen kuukauden päättymistä.

Naisten säännöllisen työajan ansio on keskimäärin 83,4 % miesten ansioista. Ne  samat miehet tekevät nuo ansiot saadakseen noin 19 % enemmän työtunteja vuodessa kuin naiset.

Naisten viimeinen palkkapäivä on 30.10.2015

Samojen naisten vuoden viimeinen työpäivä oli jo 22.10.2015.

Ei pitäisi naisilla olla mitään valittamista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Toni Lahtinen

Pauli, meidän pitää muistaa, että näissä "palkkatasa-arvoasiossa" käytetään nk. feminististä laskentamallia.

Feministisen laskentamallin mukaanhan työtunnit tulee huomioida palkaa/ansiota vertailtaessa vain siinä tapauksessa, että ns. heikompaa (itse käyttäisin mieluummin termiä kauniinpaa, mutta samapa tuo) sukupuolta edustavat henkilöt tekevät pidempää työpäivää. Muussa tapauksessa feministinen laskentamalli pyrkii optimoimaan vertauluoperaation työsuoritteen suuruuden huomiotta.

Eli pitäisikö naisilla olla valitettavaa. No totta helvetissä! Feministinen laskenttamalli osoittaa kiistattomasti, että nainen tienaa kutakuinkin 83.4 senttiä 48.5 minuutissa siinä missä mies peräti 100 senttiä 60 minuutissa. Ja koska 83.4 on selvästi vähemmän kuin 100, valittamista löytyy.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Vuosilomalaki on miehille ja naisille sama. Tulevatko keskimääräiset vuosityöaikojen erot siis pääasiassa vanhempainvapaiden epätasaisesta käytöstä sukupuolten välillä?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Vuosilomalaki on sama, mutta naisilla on keskimäärin noin 4 % enemmän vuosilomaa kuin miehillä. Tämä siksi, että kunnallisella sektorilla, jossa on naisia 80 %, noin 60 %:lla naisista on 38 päivää vuosilomaa ja opettajilla, joista on naisia yli 70 %, liki 70 päivää. Opetusvelvollisuus on 187-190 päivää kun vuodessa on noin 255 työpäivää. Yksityisen sektorin miehillä on yleensä vuosilomaa 25 päivää.

Erot työajoissa johtuvat siten (pistin selventävän kuvan mukaan ylle):
- Noin 5 % johtuu työajoista ja lyhyistä, alle viikon poissaoloista. Esimerkiksi kuntasektorin toimistotyöaika on 36,25 tuntia viikossa.
- Noin 5 % johtuu viikon mittaisista poissaoloista. Siitä noin 4 % johtuu vuosilomista ja noin 1 % sairasajan eroista ja vanhempainvapaista.
- Noin 8-15 % johtuu piiloylitöistä, riippuen siitä, katsotaanko ylitöistä oltavan pakko maksaa korotettua palkka vai ei.
Pidän ensi viikon perjantaina Tampereen Yliopistossa Työelämän tutkimuspäivillä esityksen "piiloylityöt", jossa selvitän tarkemmin tutkimustuloksiani tästä etenkin miehiä koskevasta työelämän ongelmasta.

Eli yhteensä noin 19 - 25 %, joista noin 1 prosentti johtuu äitiyslomista ja vanhempainvapaista. STM on laskenut, että naisille aiheutuu noin 14 kuukauden poissaolo lapsienteosta johtuen. Se on vähän, kun se suhteutetaan naisen koko työhistoriaan ja siihen, etteivät kaikki naiset synnytä lainkaan. Ja eräät naiset synnyttävät työelämän ulkopuolella, jolloin sillä ei ole vaikutusta palkkaerolaskelmassa. Eihän miesten yleistä asevelvollisuusaikakaan huomioida, vaikka silläkin on keskimäärin sama 14 kuukauden vähentävä vaikutus miesten työhistoriaan.

Joten 6+6+6- malli pienentää tuota eroa korkeintaan prosenttiyksikön verran. Siis ei paljon paskaakaan, kuten äitini asian ilmaisisi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuota palkkapäivä "mailstounia" voisi laajentaa edelleen:

-siivoajien palkkapäivä
-putkimiesten palkkapäivä
-sekatyömiesten palkkapäivä
-metsurien palkkapäivä

j.n.e.

Olisi siinä paljon korjattavaa tarjolla!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miesten veropäivä oli 15.8! Silloin miehet (keskimäärin) olivat maksaneet yhtä paljon tuloveroja kuin naiset tulevat maksamaan koko vuoden aikana.

Onko tuossa katsantokannassa mitään järkeä? Ei tietenkään, mutta naisten palkkapäivä -logiikkaa käyttäen voitaisiin näin sanoa. Mitään sukupuoleen liittyvää kausaliteettia ei ole kummassakaan. Tavoitteena lienee siis naisvaltaisten alojen palkkauksen nostaminen, ihan työntekijöiden sukupuolesta riippumatta. Sukupuolten välinen tasa-arvo nyt vain sattuu olemaan parempi keppihevonen kuin julkisten menojen kasvattaminen.

Kun halutaan luoda nasevia iskulauseita objektiivisuus tuppaa kärsimään.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Naisten viimeinen palkkapäivä on 30.10.2015
Samojen naisten vuoden viimeinen työpäivä oli jo 22.10.2015".

Mahtoiko sairaslomien käyttö olla vielä mukana tuossa laskelmassa? Esimerkiksi kunta-alalla naisten vuotuisten sairauslomapäivien määrä on 17,9, mikä on jokseenkin tarkkaan 5 päivää suurempi kuin miesten vastaava.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kuten keskustelussa ensimmäisen sairaspäivän korvattavuudesta on ilmennyt, sairaspäivien tilastoja ei Suomessa ole, koska niitä ei kukaan kerää yhteiseksi harmonisoiduksi tilastoksi. Ja jos joku jotain kerääkin, ne tehdään eri aloilla eri säännöillä. Myöskin sairaspäivien erottelu palkallisiin ja palkattomiin jää tilastoimatta. KELA:n korvaustilastoista näkee, että miehet sairastavat enemmän omalla kustannuksellaan, naiset työnantajan piikkiin. Joka tessissähän on omat sääntönsä sairasajan palkasta.

STM on käyttänyt Valtion tulo- ja menoarviossa lukuja: Miehet 9 päivää, naiset 11 päivää. Todennäköisesti sekin on hatusta vedetty, mutta olen käyttänyt sitä paremman puutteessa.

2 sairaspäivän ero yli 220 työpäivästä on hieman alle prosentin ero. Mutta kuten sanottu, luku on hatusta vedetty ja todennäköisesti oikea luku on suurempi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset