Liljan pyyhkeet, osa 5: Sumasen epämääräiset laskelmat
Lilja: (1) Sumasen epämääräisten laskelmien tuottama naisten ja miesten tuntipalkkojen ero ei todista mitään siitä, että palkkarakenneaineiston säännöllisen työajan tuntipalkat tuottaisivat virheellisen kuvan sukupuolten välisistä palkkaeroista. (2) Jos uskoo työtuntien mittaamiseen liittyviin vakaviin ongelmiin, pitäisi tämä todentaa aivan toisenlaisilla analyyseillä kuin mitä Sumanen on tehnyt. #3) Yksi perussääntö tutkimuksen teossa on, että vertailtaessa käytetään vertailukelpoisia lukuja. Jos tutkija ei tee näin, muiden tutkijoiden kiinnostus keskustella tulosten erilaisuudesta lakkaa heti alkumetreillä.
_______________________
Emeritustutkija 1: Peruslähtökohtani ei ole epämääräinen: Verottajan antamat työllisten miesten ja naisten palkkatulot jaetaan Työvoimatutkimuksesta saatavilla työllisten miesten ja naisten vuosityötunneilla. Tämä kertoo, että tehtyä työtuntia kohden naiset saavat noin 95 % miesten tuntiansioista ylityöansiot mukaan lukien.
Kun Palkkarakennetilaston mukaan ero palkansaajamiesten ja naisten tuntipalkassa on noin 82 %, tuntiperustaisesti maksetut ylityöt poistettuna, jokainen vähänkään MAATIAISJÄRKEÄ omaava tutkija tietää, että JOMPI KUMPI luvuista on väärin. Työllisten ja palkansaajien työaika- ja palkkaprofiilit eivät eroa niin paljon toisistaan.
Mitä tässä minun laskussani työllisten keskituntipalkasta on epämääräistä, verottajan vai Tilastokeskuksen tiedot? Vai eikö Lilja usko jakolaskuun, joka on tehty Elon laskuopin mukaan.
2. Mitä Lilja tietää minun työtuntitutkimuksistani? Hän viittaa liki 10 vuotta vanhaan, toiseen kirjaani palkkaeroista. Sen tiedot ovat vanhentuneet, koska Tilastokeskuksen tilastoista oli saatavilla puutteelliset kuvaukset. Olen kirjoittanut uuden kirjan (Kustannus-HD, Vaiettua tietoa tasa-arvosta), mutta senkin tiedot ovat jo osin vanhentuneet. Sen jälkeen olen jatkanut tutkimustyötä, nyt keskittyen ylitöiden osuuteen palkkaerossa. Jos Lilja epäilee minun tutkimuksiani, niistä löytyy lyhennelmä Nordic Working Life 2014-konferenssin sivulta
http://nwlc2014.com/wp-content/uploads/2014/05/Pauli-Sumanen-NWLC2014-sh…
Suosittelen Liljalle ensin tutustumista tähän tutkimukseen ja sitten vasta räksyttämistä.
3. Tässä olen samaa mieltä: "Yksi perussääntö tutkimuksen teossa on, että vertailtaessa käytetään vertailukelpoisia lukuja." Siksi ihmettelen, että Lilja ei itse tee niin. Lilja käyttää Tilastokeskuksen rupuista palkka-aineistoa, jossa palkkoja ei verrata samaa työpanosta kohden. Miten voidaan verrata kahden ryhmän kuukausi- tai tuntiansiota keskenään, jos toinen ryhmä tekee keskimäärin vuodessa 1600 tuntia ja toinen 1850 tuntia töitä. Liljan käyttämässä aineistossa ei ole vakioitu tehtyjä työtunteja eli tehty työpanos on miehillä ja naisilla hänen tutkimuksensa palkoissa eri.
Minun kiinnostukseni ei laannu Liljan tutkimuksia kohtaan niiden virheistä huolimatta, vaan haluan varoittaa tavallista tallaajaa uskomasta näin epäpätevästi tehdyistä palkkavertailuista. Se, että joku muu tutkija saattaa uskoa Liljan tutkimukseen, on osoitus Suomen tutkijoiden valitettavan heikosta palkka- ja työaikatuntemuksesta, ei Liljan tutkimusten validiudesta.
Vilkaisin Liljan omaa blogiartikkelia ja sen keskusteluketjusta paljastui, että ongelma ei loppujen lopuksi ole tieteellinen, vaan poliittinen. Lilja itsekin kommentoi seuraavasti:
– ”Sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero ei viittaa siihen, kuinka paljon naiset ja miehet saavat palkkaa samasta työstä. Näin ei pidä ajatella.”
Eli ongelma ei ole se, että Liljan tulokset olisivat vääriä, vaan se, että niistä on annettu sellainen kuva, joka joidenkin ei-tilastotieteilijöiden (jollaisia muun muassa suurin osa poliitikoista valitettavasti on) mielissä on kääntynyt muotoon ”naiset saavat samasta työstä pienempää palkkaa” tai lyhyesti ”naisen euro on 80 senttiä”.
Toki Liljan velvollisuus olisi mielestäni korostaa tuota asiaa reilusti enemmän ja selkeämmin kuin vain yhdessä oman bloginsa keskustelun kommentissa.
Ilmoita asiaton viesti