Liljan pyyhkeet, osa 5: Sumasen epämääräiset laskelmat

Lilja: (1) Sumasen epämääräisten laskelmien tuottama naisten ja miesten tuntipalkkojen ero ei todista mitään siitä, että palkkarakenneaineiston säännöllisen työajan tuntipalkat tuottaisivat virheellisen kuvan sukupuolten välisistä palkkaeroista. (2) Jos uskoo työtuntien mittaamiseen liittyviin vakaviin ongelmiin, pitäisi tämä todentaa aivan toisenlaisilla analyyseillä kuin mitä Sumanen on tehnyt. #3) Yksi perussääntö tutkimuksen teossa on, että vertailtaessa käytetään vertailukelpoisia lukuja. Jos tutkija ei tee näin, muiden tutkijoiden kiinnostus keskustella tulosten erilaisuudesta lakkaa heti alkumetreillä.
_______________________

Emeritustutkija 1: Peruslähtökohtani ei ole epämääräinen: Verottajan antamat työllisten miesten ja naisten palkkatulot jaetaan Työvoimatutkimuksesta saatavilla työllisten miesten ja naisten vuosityötunneilla. Tämä kertoo, että tehtyä työtuntia kohden naiset saavat noin 95 % miesten tuntiansioista ylityöansiot mukaan lukien.

Kun Palkkarakennetilaston mukaan ero palkansaajamiesten ja naisten tuntipalkassa on noin 82 %, tuntiperustaisesti maksetut ylityöt poistettuna, jokainen vähänkään MAATIAISJÄRKEÄ omaava tutkija tietää, että JOMPI KUMPI luvuista on väärin. Työllisten ja palkansaajien työaika- ja palkkaprofiilit eivät eroa niin paljon toisistaan.

Mitä tässä minun laskussani työllisten keskituntipalkasta on epämääräistä, verottajan vai Tilastokeskuksen tiedot? Vai eikö Lilja usko jakolaskuun, joka on tehty Elon laskuopin mukaan.

2. Mitä Lilja tietää minun työtuntitutkimuksistani? Hän viittaa liki 10 vuotta vanhaan, toiseen kirjaani palkkaeroista. Sen tiedot ovat vanhentuneet, koska Tilastokeskuksen tilastoista oli saatavilla puutteelliset kuvaukset. Olen kirjoittanut uuden kirjan (Kustannus-HD, Vaiettua tietoa tasa-arvosta), mutta senkin tiedot ovat jo osin vanhentuneet.  Sen jälkeen olen jatkanut tutkimustyötä, nyt keskittyen ylitöiden osuuteen palkkaerossa. Jos Lilja epäilee minun tutkimuksiani, niistä löytyy lyhennelmä Nordic Working Life 2014-konferenssin sivulta
http://nwlc2014.com/wp-content/uploads/2014/05/Pauli-Sumanen-NWLC2014-sh…
Suosittelen Liljalle ensin tutustumista tähän tutkimukseen ja sitten vasta räksyttämistä.

3. Tässä olen samaa mieltä: "Yksi perussääntö tutkimuksen teossa on, että vertailtaessa käytetään vertailukelpoisia lukuja." Siksi ihmettelen, että Lilja ei itse tee niin. Lilja käyttää Tilastokeskuksen rupuista palkka-aineistoa, jossa palkkoja ei verrata samaa työpanosta kohden. Miten voidaan verrata kahden ryhmän kuukausi- tai tuntiansiota keskenään, jos toinen ryhmä tekee keskimäärin vuodessa 1600 tuntia ja toinen 1850 tuntia töitä. Liljan käyttämässä aineistossa ei ole vakioitu tehtyjä työtunteja eli tehty työpanos on miehillä ja naisilla hänen tutkimuksensa palkoissa eri.

Minun kiinnostukseni ei laannu Liljan tutkimuksia kohtaan niiden virheistä huolimatta, vaan haluan varoittaa tavallista tallaajaa uskomasta näin epäpätevästi tehdyistä palkkavertailuista. Se, että joku muu tutkija saattaa uskoa Liljan tutkimukseen, on osoitus Suomen tutkijoiden valitettavan heikosta palkka- ja työaikatuntemuksesta, ei Liljan tutkimusten validiudesta.

paulisumanen
Sitoutumaton Hyvinkää

Työaika- ja palkkatutkija. Myyttien murtaja. Miehen biologisessa ruumiissa. Gender oli aluksi "nainen", kunnes petyin feminismiin ja vaihdoin genderikseni "mies".
“The greatest enemy of knowledge is not ignorance, it is the illusion of knowledge.” ― Stephen Hawking -
"Menschen, die recht haben, stehen meistens allein" & "Je mehr Leute es sind, die eine Sache glauben, desto größer ist die Wahrscheinlichkeit, dass die Ansicht falsch ist" - Kierkegaard -
"On parempi laskea summittain oikein kuin tarkasti väärin" - Eino Saarinen (1932-2014), kolmessa eri yrityksessä esimieheni.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu