Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Talouskasvun kiihtyminen näkyy horisontissa????

Eilisen (13.3.2015) Hesarin pääkirjoitus sanoo näin: Talouskasvun kiihtyminen unionin alueella sarastaa horisontissa.

Tulee mieleen vanhat hyvät ajat jo ennen Kekkosen presidenttiyttä. Silloin Stalin sanoi neuvostokansalle, joka kyllästyi ainaiseen puutteeseen: "Se aika, jolloin ohitamme lännen hyvinvoinnissa, sarastaa jo horisontissa." Kun kaikille ei ollut sivistyssana horisontti tuttua, tarkastettiin asia uusimmasta tietosanakirjasta. Neuvostotietosanakirjat piti uudistaa säännöllisin väliajoin, koska uudesta painoksesta retusoitiin valokuvista ja tekstistä kaikki epäsuosioon joutuneet pois. Vanhan tietosanakirjan painoksen omistaminen kävi hengen päälle.

Neuvostotietosanakirjassa horisontti määriteltiin näin: "Horisontti on taivaan ja maan välinen kuvitteellinen rajaviiva, joka etääntyy, kun sitä yrittää lähestyä."

Hesarin uutinen tarkoittaa Suomen kannalta sitä, ettei talouskasvu kiihdy koskaan, sillä horisonttia on mahdotonta saavuttaa. Onneksi, sillä Suomen negatiivisen talouskasvun kiihtymistä kannattaa yrittää välttää kaikin voimin.

Mielipiteeni on, että Suomen negatiivinen talouskasvu on isolta osin Tilastokeskuksen syytä. Väärin tehtyjen palkkaerolaskelmien perusteella Katainen keksaisi Sari Sairaanhoitajan, jonka palkkavaatimukset saivat Suomen palkkamarkkinat sekaisin ja siinä oli lähtökohta talousahdinkoomme, niin kuin kaikkien suurten puolueiden puheenkohtajat yhdessä totesivat  viime kuussa. Sarin takia julkisen sektorin palkat ovat nousseet puolet enemmän kuin yksityisen sektorin palkat viime vuosina.

Tilastokeskuksen tilastot kvantitatiivisesta tuottavuudesta ovat myös täyttä kuraa. Ne tehdään sillä periaatteella, että ihmisiltä itseltään kysytään "Kuinka monta tuntia teitte töitä viime/toissa viikolla?"

Vastaukset ovat yhtä luotettavia kuin jos kysyttäisiin: "Paljonko joitte alkoholia viime viikolla", "Paljonko kuntoilitte viime viikolla?" tai "Montako kertaa ajoitte ylinopeutta viime viikolla?".

Työpäivistä vain noin puolet rajoittuu aikavälille 7-17 ja työviikoista vain noin kolmasosa on pituudeltaan 36 - 40 tuntia. Jo noista luvuista pystyy Pihtiputaan mummokin päättelemään, etteivät ihmiset voi muistaa tekemiään työtunteja vaan he joko arvaavat jotain kysyjää miellyttääkseen tai sitten sanovat varmuuden vuoksi sen TES-sopimuksen mukaisen määrän vaikka olisivat olleet pois tai tehneet ylitöitä. Tämä on muuten tutkittu juttu, että näin on.

Kun kvantitatiivista tuottavuutta Tilastokeskus ei pysty mittaamaan oikein, ei huomattu ajoissa (ei kai ole oikein huomattu vieläkään), että miesten työtunnit supistuivat valtavasti enemmän kuin naisten. Eli pelkästään yksityisen sektorin miesten ja julkisen sektorin naisten työtunneista olisi voitu pystyä päättelemään, minne talous on menossa. Mutta näitä lukuja ei Tilastokeskus kerää luotettavasti vaan kyseessä onkin arvauskeskuksen arvauksiin perustuvat tilastot.

Jos nämä kaksi tilastoa: Palkkaerotilasto ja työtuntitilasto olisivat kunnossa, maatamme voitaisiin johtaa faktoihin, ei arvauksiin, nojautuen. Nyt ei ole niin.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat