*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Missä asuvat Suomen rikkaimmat ja köyhimmät asukkaat?

Iltalehti on tehnyt jutun siitä, missä asuvat Suomen epätasa-arvoisimmat ihmiset. Eli ne, joilla on eniten ja vähiten verotettavia tuloja.

Arvatkaapa, missä asuvat ne köyhimmät? Legendaarinen kossupullo vetoa siitä, että ette arvaa oikein.

.

.

http://seventhblogibypali-pali.blogspot.fi/

Oikea vastaus on nimittäin ......

Espoo on melkein jokaisen mielestä Kauniaisten jälkeen se Suomen suurituloisimpien ihmisten asuinpaikka. Näin ainakin maatiaisjärjelläni arvaisin. Tosin Tilastokeskuksen listassa Suur-Kauniainen oli vasta sijalla 13, mutta en löytänyt sellaista paikkaa mistään kartasta.

Suomen rikkaimpien postinumeroalueiden seitsemän kärjessä - listalla on viisi Espoolaista postinumeroa: Westend, Friisilä, Mankkaa, Laaksolahti ja Nöykkiö.

MUTTA: Suomen köyhin postinumeroalue on: Yllätys, yllätys, yllätys: Espoo, Otaniemi. Valhe, emävalhe, Tilastokeskuksen tilasto - slogan pitää jälleen kerran paikkansa ja minä tilastotieteilijänä allekirjoitan sen.

Jos aikaisemmin uskoitte Tilastokeskuksen tilastoihin, nyt on viimeinen aika herätä!!!!!! Tilasto kertoo vain sen, mitä tilastoidaan. MUTTA on erittäin tärkeää, jopa välttämätöntä tunnistaa kaikki se, mitä tarkastelun kohteena olevan tilastoinnin taustalla on. Eli se, miten tilasto on muodostettu, mikä on otantamenetelmä, mitä otannassa on mukana  ja mitä siinä ei ole ja varsinkin tunnistaa se, mistä asioista tilasto ei kerro. Ehkä viimeksi mainittu onkin monesti tärkeintä, sillä Tilastokeskus ei sitä suostu kertomaan, ainakaan ilmaiseksi.

Espoon Otaniemi on paikka, jossa asuvat meikäläisen maatiaisjärjellä ajateltuna ne henkilöt, jotka kaksi-kolme-neljäkymmentä vuotta myöhemmin asuvat niissä postinumeroissa, jotka ovat suurituloisimpien asukkaiden kärjessä (katso listaa yllä, paitsi että rikkaimpien asuinalueet saattavat muuttua, kun tonttimaa loppuu joillakin postinumeroalueilla).

Muistakaa nyt ja aina reaalimaailman asioissa: Valhe, emävalhe, Tilastokeskuksen tilasto!!!!

LISÄKSI: On huomattava, ettei Tilastokeskuksen ansiotilastoissa huomioida sitä väestönosaa, joka ei ansaitse mitään tilastoitavaa. Kun Suomessa verotettavaa tuloa on noin 4,55 miljoonalla ihmisellä, se on vain noin 84 % väestöstä. Ja tottahan lienee sekin , että tuskin puolet väestöstä ansaitsee verotuksellisesti merkittävää tuloa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kaksi eniten politiikassa haittaa aiheuttavaa asiaa ovat gallupit sekä tilastot.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kun kampus ja kaupunginosa ovat pitkälti sama asia näyttää se tilastoissa kummalliselta. Mutta varsinaisesta virheestä ei ole kyse, opiskelijat ovat aidosti pienituloisia.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kyse olikin siitä, miltä tilastot saadaan näyttämään. Siihen ei tarvita virhettä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Eiköhän tarkoitus ollut sanoa, että pelkkien numeroiden kertominen ei paljoa kerro. Se voi olla suorastaan harhaanjohtavaa, jos ei tiedetä, mitä on numeroiden takana. Olisikohan tässä ollut ajatuksena demonstroida sitä, että julkisessa keskustelussa usein viljellään numeroita, joiden taustaa ei kerrota ja sen tuloksena vedetään yhtä epärelevantteja johtopäätöksä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#4

Joo.... minullakin on kavereita, jotka sanovat että "elän köyhän miehen rikasta elämää."

Mitenkäs heidät luokitellaan?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

On eri asia verotettavat tulot ja pienituloisuus. Opiskelijoille maksetaan opintotukea, joka ei ole edes verotettavaa, jos ei ole muuta tuloa tiettyyn rajaan saakka.

Jos huomoidaan opiskelijoiden käytettävissä oleva rahamäärä ja yhteiskunnan subventoima "asuntoetu" Otaniemessä, he tulevat kyllä varsin hyvin toimeen, kun verrtaan heitä johonkin postinumeroon perähikiällä. Tämä ei tule ilmi Tilastokeskuksen tilastosta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tilastotieteessä erotetaan tulosten validiteettianalyysissa ns. "sisäinen validiteetti" ja "ulkoinen validiteetti". Sisäinen validiteetti tarkoittaa sitä ovatko tulokset ilmoitetun otannan perusteella oikein laskettuja ja esitettyjä ja ulkoinen validiteetti puolestaan sitä mittaako tilasto asiaa, jota on ollut tarkoitus mitata.

Sinänsä ymmärrän, että otit tämän blogimerkintäsi esimerkiksi, koska missiosi niiden "naisten euro" -tilastojen kyseenalaistamiseksi liittyy juuri samaan vääristymään.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Tuohan on mielenkiintoinen tilasto. Niinhän se maailmassa menee että köyhät hakeutuvat rikkaiden asuinalueiden liepeille ja sekaan. Vain suht vakavaraiset voivat valita esim asuinpaikkoja joissa ei ole hyviä palveluja ja muuta tarjontaa sekä sitä turvaa mitä rikkaiden asuinalueen kupeessa asuminen tuotaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset