*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Hesarin kuukausiliite valehtelee minun palkkaerolaskelmastani

Tänään 3.1.2014 ilmestyneessä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä on Anni Lassilan kirjoittama juttu: "Se suuri ero". Alaotsikko: "Naisen euro on yhä vain 83 senttiä. Miksi naiset tienaavat vähemmän kuin miehet?" Pääasiantuntijana on Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Reija Lilja, joka ei tunnusta, että palkkaerolaskelmissa verrataan miehen ja naisen erisuuruista työpanosta keskenään.

Olen mukana jutussa, kun toimittaja sanoo näin: "Eräs emeritustutkija laski, että miehet tekevät niin paljon enemmän töitä kuin naiset, että heille kuuluisi tasa-arvon nimissä nykyistäkin enemmän palkkaa. Tilastotieteilijät eivät oikein löytäneet tukea väitteille."

Moniko tilastotieteilijä edes yritti edes tutkia miesten ja naisten vuosityötuntien eroa? Miten toimittaja Anni Lassila kehtaa valehdella. Yksikään tilastotieteilijä ei ole esittänyt mitään, mikä kumoaisi minun laskelmani. Lupasin 50 000 euroa sille, joka ensimmäisenä kumoaa sen väitteen, että miehet tekevät noin 17-20 % enemmän vuosityötunteja kuin naiset, mutta kukaan ei edes yrittänyt. Tilastokeskuksen palkka-aineiston mukaan miehet tekevät noin prosentin verran enemmän työtä kuin naiset.

Olen puhunut asiasta erilaisissa konferensseissa nyt noin 5 vuotta eivätkä sielläkään tohtoritasoiset kuulijat ole epäilleet asiaa. Toukokuussa menen Malmöhön "6TH INTERNATIONAL COMMUNITY, WORK AND FAMILY CONFERENCE" - tilaisuuteen puhumaan jälleen kerran miesten ja naisten vuosityötuntien erosta, joka on sekä Ruotsissa että Suomessa suunnilleen sama.

Onneksi Suomessa on tutkiviakin journalisteja eikä pelkkiä feministien äänitorvia. Lännen Medioissa on ollut joulun jälkeen palkkaerokirjoitus, jonka tekijä on Viki Salonen. Se ilmestyi ainakin 30.12.2014 mennessä Aamulehdessä, Ilkassa, Lapin Kansassa, Hämeen Sanomissa, Forssan Lehdessä, Satakunnan Kansassa, Kalevassa, Kainuun Sanomissa ja Pohjolan Sanomissa. Turun Sanomissa ei ole vielä näkynyt, olisiko juuttunut sensuuriin. Turussa on muutama professori, jotka äänekkäästi levittävät "naisen euro on 80 senttiä" - propagandaa? Etunenässä Kevät Nousiainen ja Alf Rehn. Kevät Nousiaisen varmaan kaikki tuntevat. Alf Rehn on organisaation ja johtamisen professori Åbo Akademissa. Professori, joka ei näemmä ymmärrä työelämästä mitään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Nainen, palkkasi on pieni, koska

A) Hyvätuloinen eliitti ja pääomanomistajat vievät osan palkastasi.

B) Toiset työläiset ja palkansaajat, miehet, vievät osan palkastasi.

Onko juopa rikkaiden ja palkansaajien välillä vai miesten ja naisten välillä?

Talouseliitti haluaa että naiset uskovat että juopa on miesten ja naisten välillä .

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Mikko. Sinulla on uusi, tuore jopa uskottava näkökulma asiaan. EK on se elin, jonka kautta yksityisen järjestäytyneen työnantajasektorin palkka-aineisto siirtyy Tilastokeskukselle. Eli EK tietää, mitä siellä palkka-aineistossa on ja EK tietää, ettei työpaikoilla ole palkkasortoa. Palkkasorto samalla työpaikalla on laissa kielletty, eikä Tasa-arvovaltuutetulle tule kuin jokunen valitus asiasta vuodessa. Sukupuolijakoa hän ei ole koskaan valituksista kertonut.

EK tietää myös, että miehet tekevät enemmän vuosityötunteja kuin naiset, ja sen, että sitä seikkaa ei huomioida palkkavertailuissa. Miesten ja naisten välinen ansioiden ero johtuu segregaatiosta. Naiset valitsevat alat, joissa tehdään vähän työtunteja viikossa, on pitkät lomat ja joissa ei solmita kokonaistyöaikasopimuksia.

Naiset tekevät noin 5 % lyhyempää normaalia viikkoa, naiset ovat noin 5 % enemmän palkallisesti poissa ja miehet tekevät noin 10 % enemmän ylityötunteja kuin naiset laskettuna vuosityöajasta. Näistä ylitöistä kaksi kolmasosaa on ns. piiloylityötä, koska kuukausipalkkaan sisältyy myös korvaus ylitöistä.

EK:n herrat nauravat partaansa kun palkansaajajärjestöt haluavat naisen euron 100 senttiin. Se kun on sen 100 senttiä jo nyt kaikilla työpaikoilla, joten EK:n ei tarvitse huolestua.

Sitten EK vasta huolestuu, jos meille tulee äijäfeministi pääministeriksi ja hän antaa määräyksen, että julkisen sektorin palkkoja on nostettava 10 % riippumatta siitä, mitä muita etuuksia siellä on ja riippumatta siitä, kuinka paljon julkinen sektori tekee vuosityötunteja. Nythän siellä ansaitaan 90 % yksityisen sektorin ansioista. Toisaalta kuntasektorin vuosityötunnit ovat 90 % yksityisen sektorin vuosityötunneista, mutta sehän ei näissä palkkaerovertailuissa ole huomioon otettava seikka.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kyllä EK tietää, että seuraavien vuosien aikana ei julkisen sektorin palkkoja nostella. Ei sitten millään. Taloustilanne on nyt sellainen. Jos hyvin käy, niin julkisen sektorin palkkoja ei leikata pahemmin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Koko keskustelu on jo pohjimmiltaan järjetöntä. On selvää, ja jopa lakisääteisesti taattua, että samasta työstä maksetaan sama palkka,samoin perustein. Se, joka muuta väittää, on velvollinen todistamaan väitteensä/syytöksensä. Se, että jotain (eroa tms.) ei ole olemassa, on mahdotonta todistaa. Se, että ero on olemassa, jos se on olemassa, on mahdollista osoittaa.

Naisvaltaisten alojen palkkaus perustuu aivan samaan kuin miesvaltaisten: kysyntään, tarjontaan ja maksukykyyn. Jos miesvaltaiset ammattiliitot ovat valmiita koviinkin toimiin palkkatason nostamiseksi, ja naisvaltaiset eivät, ei lie epäselvää, mistä alojen erot johtuvat. Naiset on lapsesta asti kasvatettu "kilteiksi" alistujiksi, miehet kamppailemaan "elatuksen järjestämisestä itselleenjaperheelleen". Tulokset näkyvät.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Aivan oikein, mutta tuosta puuttuu yksi osatekijä: Miehet haluavat rahaa, naiset vapaa-aikaa. naiset ovat käyttäneet neuvotteluoptionsa työaikaansa lyhentääkseen, miehet lakkoilevat lisäliksan puolesta. Niinpä miesten edut esimerkiksi palkallisissa sairasvapaissa ovat puolta heikommat kuin naisten edut. Naisten vapaa-aikatoive riippuu osittain äitivaistoista, mutta ei aina. Hesarissa haastateltu lapseton naissairaanhoitaja ei halunnut lisärahaa ilta-, yö tai sunnuntaityöstä, mutta miessairaanhoitaja halusi. Nyt miessairaanhoitajien palkka näyttää paremmalta, sillä ne lisät ovat mukana palkkavertailuissa. Lisät tekevät monta prosenttia palkkavertailussa.

Naiset haluavat myös pidempiä lomia ja lyhyempää työpäivää, vai miksi juuri kuntasektorilla ja yksityisektorin puolella pankeilla ja vakuutuslaitoksilla on muita lyhyempi työpäivä ja pidemmät lomat? Näiden vaikutus palkkaerolaskelmassa, joka lasketaan tehtyä vuosityötuntia kohden on 10 %.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Äidinvaisto" argumenttina on selkeää höpöhöpöä. Kyse on itseään toistavasta kehästä: koska naisilla on huonompi palkka, lisäpalkka hankitaan miehen tunneilla, ei naisen. Jonkunhan pitää siellä kotonakin olla, ja naiselle on lapsesta asti tolkutettu, että se on naisen "osa". Nyt, kun "ydinperhekin" alkaa olla mennyttä aikaa, tilanne on sekaisin. Yksittäiset haastattelut eivät kerro asiasta mitään.

Selkeän esimerkin todelisuudesta antaa käymäni kekustelu useammassakin suurkeittiössä alan heikosta palkkatasosta: Miten kauan kestäisi, että keittiöväki saisi pari euroa lisää, jos menisi lakkoon? Hätätyöt, koulujen, sairaaloiden, vanhainkotien jne. ruoka on pakko hoitaa. Maanantaina olisi aamiaiseksi kaurapuuroa, lounaaksi kaurapuuroa, päivälliseksi kaurapuuroa ja illaksi kaurapuuroa, kun muuta ei yksinkertaisesti ehdi. Tiistaina sama. Keskiviikkoonmennessä sairaalassa makaava keskiluokkainen potilas olisi saanut tarpeekseen ja torstaina palkka olisi noussut sen pari euroa tunti. Kommentti: "Joo, mutta eihän me tollaista voida tehdä!"

Kuntasektorin, pankkien, vakuutuslaitosten ja valtion työajat ovat historiallinen jäänne. Sata vuotta sitten hallintoviraston päällikön työaika on 4 tuntia, max 4 päivää viikossa.

PS: Huomasin muuten itsekin kummallisuuden: tuossa sairaanhoitajatapauksessa ei ollut vertailtu samoja asioita keskenään. Enemmänkin siis propagandaa kuin tsurnalismia.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #6

Sanot: "koska naisilla on huonompi palkka". Mutta eihän naisilla ole huonompi palkka, sillä Suomessa keskimäärin miehillä ja naisilla on sama palkka tehtyä työtuntia kohden.
Nyt astuu esiin goldigging. Parisuhteessa elävillä naisilla on huonompi palkka kuin miehellä, sillä naiset avioituvat mahdollisuuksiensa mukaan ylöspäin. Parisuhteessa siis ylityöpoissaolo perheen parista lankeaa melkein aina miehelle. Tätä ehdotin miesten työelämän ongelmaksi, mutta Arhinmäen komitea pyyhki lauseella jalompia ruumiinosia. He kirjasivat vain miesten isyysvapaan lisäämisen, ei mitään sen jälkeisen työelämän kipukohtia miehille.

Ylöspäin naiminen näkyy siinäkin, että ylimmän tuloluokan naisia on sinkkuina enemmän kuin miehiä kun taas alimmassa tuloluokassa on enemmän sinkkumiehiä kuin naisia. Hyvätuloisista miehistä parisuhteessa elää/on elänyt liki 100 %, kun hyvätuloisissa naisissa luku on paljon, paljon alempi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #7

Ei tuossa tosiasiassa mistään kolttikinkistä ole kyse. Yhtä lailla kuin voidaan esittää väite avioituvasta naisesta sosiaalisena kiipijänä, voidaan esittää väite miehestä sosiaalisena alistajana. Mies ei halua vaimoa, jolla on parempi palkka. Tyhmä kuin saapas kun yleensä on. Miehen sosiaalisen ympäristön paine on vahva, nainen elättäjänä on koko kasvatusprosessin anateema. Tästä seuraa vastaavasti tuo hyvätuloisten naisten sinkkuus.

"Syyllisen" etsiminen tässä on tyhmää, ongelman ydin on, että "elatusasioissa" yhteiskuntamme kasvatus ja todellisuus ovat nykyisin ristiriidassa: Lääkärien sosiaalinen asema oli hyväksyttyö niin kauan kuin valtaosa lääkäreistä oli miehiä. Kun sukupuolisuhde tasoittui, lääkärin ammatista alkoi tulla yhä enemmän kutsumuksellinen, ja palkankorotusvaaltimuksiin on suntauduttu nihkeämmin.

Naisvaltaiset alat ovat huonommin palkattuja, koska naisten sosiaaliset taidot ovat onnettomat ja yhteistyikyky olematon. Lopullisen naulan eron arkkuun lyö varusmiespalvelus, joka käytännössä on naisilta estetty; ainoa koulutus, jossa käytänössä opetetaan "tavallista kansalaista" johtamaan ja olemaan johdettu. Siksi naisvaltaisten alojen AY-toiminta on niin heikkoa.

Juuri siksi ylityöpoissaolo "lankeaa" miehelle - parempipalkkaiselle.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #10

Kun eri aloilla työajat ovat erilaiset miten sen pitäisi vaikuttaa? Jos Kunnissa tehdään alle 1600h ja toisella alalla 1750h keskimäärin vuodessa töitä. Kunnat ovat naisvaltaisia. Pitäisikö sillä 1600h saada sama kuin 1750, niin oltaisiin tasa-arvoisia.

Käytännössä, jos lasketaan tuntipalkkoja pästään jo nyt parempaan tuntipalkkaan. Jos siitä vielä otetaan syömiseen käyttetty aika ym muut ristiäiset pois, niin ero vain nousee.

Oman käsitykseni mukaan ollaan kuitenkin jo vahvasti epätasa-arvoisessa asemassa näitä kuntien ja valtion työntekijöiden etujen suhteen. Veroja kyllä saadaan maksaa taas lisää ja työttömyys lisääntyy jälleen tästä syystä 2015.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Tasa-arvo ei liity yleisesti palkkaan, vaan nimenomaan samaan palkkaan samasta työstä: sama tuntipalkka mies-sairaanhoitajalle ja nais-sairaanhoitajalle, joilla sama tehtävä ja työnkuvaus.

Tämä ei liity mitenkään tehtyihin tunteihin tms.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #13

Tässä olet väärässä. Vertailut tehdään nimenomaan alojen välillä. Pääosa palkkaerosta syntyy nimenomaan nais ja miesvaltaisten alojen välillä. Tehtyjen tuntien määrällä täytyy olla silloin väliä. Nämä sepittäjät nimenomaan yrittävät selittää, että vertailtaessa säännöllisentyöajan palkkaa. No säänöllinen työaika on erilainen. Itselleni tulee yli 2000h lähes jokaisena vuotena.

Eihän alojen sisällä ole merkittäviä eroja. Jos meidänkin alalla on. Ne tulevat kokemuksesta. Eivätkä erot ole suuria. Mutta siitä tulee suuria eroja, että toinen tekee 250h ylitöitä vuodessa. Mielestäni hyvin oikeudenmukaista.

Tehtyjen tuntien tulee vaikuttaa. Jos vuodessa tekee vaikkapa kuukaudentyötunnit enemmän kuin toiset. Eikö näin ole.

Miehet ovat alkaneet enemmän haketua naisvaltaisille aloille. Mutta naiset eivät juurikaan miesvaltaisille aloille. Miksi näin?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #15

Luepa blogistin kirjoitus vielä kerran. Samoin omat kommenttini siihen ja keskusteluun.

Turhaa jankata asiasta, josta olemme ilmeisen samaa mieltä.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #16

On tärkeätä ottaa tehdyt työtunnit ja palkanlisät huomioon samassakin ammatissa.

Tilastokeskuksen Mika Idman kirjoitti raflaavan artikkelin lääkärien palkoista. Naislääkärien palkat olivat nousseet 86 %:iin mieslääkärien palkoista X:ssä vuodessa ja hän veti johtopäätöksen, että tätä vauhtia ne ovat tasoissa vuonna 2050.

Lääkärilehti taas kertoi, että mieslääkärit tekevät viidenneksen pidempää työviikkoa, käsittelevät enemmän potilaita samassa aikayksikössä ja eivät pelkää tarttua veitseen poistaakseen luomia, syyliä tai rasvapatteja. Myös punkteerauksia he tekevät enemmän kun naislääkärit turvautuvat antibiootteihin. Näistä tulee siis toimenpidepalkkioita, jotka ovat mukana palkkavertailussa.

Päivystyksiäkin mieslääkärit tekevät enemmän. Niitä kun ensin jaetaan (mies-)vapaaehtoisille ja vasta loput päivystykset jaetaan kristillisesti tasan.

Ei lääkäreiden palkoissa sorreta naisia vaikka Tilastokeskuksen palkkatilastot niin väittävät.

Lisäksi sellainen huomio: Sataa mieslääkäriä kohden pitää palkata 120 naislääkäriä, että samat työt tulevat tehdyiksi. Kun lääkärikunta naisistuu, pelkästään tämän vuoksi on lääkärikoutusta lisättävä radikaalisti ja se maksaa. Tämäkään lisäkustannus ei tietenkään näy palkkavertailussa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #18

Menet viimeisessä kappaleessasi samaan "ansaan" kuin "naisten euroista" valittavat maailmanparantajat:

Sataa mieslääkäriä kohti ei suinkaan tavita 120 naislääkäriä, vaan 100 pitkää päivää tekevää lääkäriä kohti tarvitaan 120 lyhyempä päivää tekevää. Sukupuolella ei ole asiassa MITÄÄN roolia.

Suomessa tilastot eivät valehtele. Sen sijaan tilastoILLA voidaan valehdella lähes rajattomasti, koska kovin harva vaivautuu selvittämään, mitä lopulta on tilastoitu. Yhtä sekopäisiä tilastoja saadaan esimerkiksi tilastoimalla lääkärien pallkaus lääkärin kengännumeron mukaan.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #19

Et siis usko lääkäriliiton tutkimukseen jäsenistöstään, joka kertoo, että mieslääkärit tekevät viidenneksen pidempää työpäivää kuin naislääkärit? Lääkäreiden työaikoja on vieläpä helppo tilastoida, kun turvallisuusmääräykset ja palkanmaksumääräykset sanovat, että kaikissa sairaaloissa on työajanseurantalaitteet, joita ilman palkkaa ei makseta. Ja tuskin lääkärit liikkuvat terveyskeskuksissakaan ilman työajanseurantaa. Varmaan yksityisissä lääkärikeskuksissakin seurataan lääkäreiden työaikoja, miten muuten palkka- tai osakaslääkärien palkat ja palkkiot pystyttäisiin määrittelemään?

Tuo sanonta "tarvitaan xx naislääkäriä korvaamaan xx:n mieslääkärin tekemät työt" ei ollut omaa tekstiäni vaan siteeraus Lääkärilehdestä. Kun naislääkärit todistetusti tekevät lyhyempää työviikkoa, useat Helsingin terveyskeskukset ovat kiinni maanantaina ja perjantaina kesäisin, kun ei löydy halukasta työvoimaa. Tämä ilmiö on tullut esiin vasta kun naislääkärien osuus lääkäreistä nousi yli puoleen.

Mutta jos et usko näihin tilastoihin, et voi uskoa mihinkään tilastoon. Miten siis voit uskoa "naisen euro on 80-senttiä" propagandaan?

Eikä tuo vaatimus tehtyjen työtuntien huomioimisesta ole minun keksimääni. Se on kirjattu EU-perussopimukseen, joka Lissabonissa sai numeron 157, kohdassa 2: ”palkka, joka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, on sama samasta tehtävästä”. Lisäksi EU-parlamentti on laatinut suositukset (2008/2012(INI)) tasa-arvoisen palkkaeron laskemiskaavaksi. Siinä kohdassa G vaaditaan tehtyjen työtuntien huomioimista.

Jos palkkaerolaskelmassa ei huomioida tehtyjä työtunteja, se on EU:n sääntöjen mukaan epätasa-arvoinen.

Tasa-arvo on minulle sydämen asia. Niin kuin näet kuvastani, olen tasa-arvoaktivisti. Tosin rauhanomainen, en aio heitellä pyörätelineitä feministitutkijoiden ikkunoiden lävitse, muuten kuin kuvannollisesti.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #20

Tarkoitin juuri sitä, mitä kirjoitin. Ennen kaikkea: Suomessa tilastot eivät valehtele. Sen sijaan ongelma on, että harvoin analysoidaan, mitä on tilastoitu:

JOS mainitun tutkimuksen tulos on, että JOKAINEN mieslääkäri tekee enemmän töitä (miten SE sitten lasketaankin) kuin YKSIKÄÄN naislääkäri, Lääkärilehden johtopäätös on oikea.

Sensijaan, jos kyse on siitä, että tilastohuippu on mieslääkäreillä korkeammalla kuin naislääkäreillä, olisi mainitsemani kengännumero aivan yhtärelevantti erottava tekijä.

Jos palkanmaksuPERUSTE on sama, ja sitä myös käytännössä sovelletaan, on palkka samasta työstä sama, ja palkka mies- ja naislääkäreillä sama.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #21

Tilastotieteessä käsitellään keskiarvoja, jos ei muuta mainita. Hajonta tarkoittaa sitä, etteivät kaikki mieslääkärit tee töitä keskiarvon verran eivätkä naisetkaan. Voihan koko lääkärikunnan eniten vuosityötunteja tehnyt lääkäri olla nainen ja pienimmät työtunnit miehellä, mutta nippelitiedot häviävät keskiarvoa laskettaessa.

Lääkärilehti kertoo saman asian kahdella eri tavalla:
1. Mieslääkärit tekevät keskimäärin 20 % enemmän vuosityötunteja kuin naislääkärit.
2. 100 mieslääkäriä tekee keksimäärin vuodessa yhtä monta työtuntia kuin 120 naislääkäriä.

Virallisissa palkkaerotilastoissa ei ole muuttujana kvantitatiivistä eikä kvalitatiivista työpanosta, mikä aiheuttaa niihin noin 20 % virheen. Naisen euro onkin 100 senttiä, jos työpanoksen suuruus huomioidaan. EU-peruskirja ja EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI) vaativat työpanoksen huomioimista.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola Vastaus kommenttiin #6

Kyllä meillä on myytti, jonka mukaan "Lapset tuovat elämään onnen", vaikka tosiasiassa lasten hoitaminen ja niistä huolehtiminen on raskasta ja työlästä puuhaa. Miehet avioeroissa useimmiten vapaaehtoisesti luovuttavat suuremman hoitovastuun lapsista naisille, koska miehillä ei ole myyttistä velvollisuutta olla kaiken uhraava äiti. Näin mies saa lapsista kaiken hyödyn, eli hoitaa niitä lähinnä viikonloppuisin, kun taas nainen tekee raskaan työn ja kantaa lapsista raskaamman taakan. Tämä äitimyytti on niin voimakas ja pyhä, että kukaan feministikään ei uskalla siihen puuttua.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #8

Aivan. Ja lisäksi tuo lapset äidille -periaate on tuomioistuinkäytännön läpitunkeva. Oikeastaan tylyintä, mitä nainen voisi tehdä pettävälle äijälleen, olisi tunkea tälle lasten huoltajuus. Tätä kuitenkin harvoin tapahtu, siksi vahva tuo kasvatuksen voima on.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten Jouko mainitsi, lainsäädännöllä on taattu sukupuolten välinen yhtäläinen kohtelu palkkauksessa. En muista onko yhtäkään oikeusjuttua nostettu, joka olisi päättynyt valittajan/kantajan voittoon. Jos on, niin sellainen lienee kuriositeetti.

Tuloerotilastojahan voisi tehdä monenlaisten tekijöiden kannalta vertaillen. Esimerkiksi pituus, lihavuus, ikä, ihonväri, kengännumero, puoluekanta, perhesuhteet j.n.e. Olen takuuvarma siitä, että tehtäisiinpä niitä tulotasoveratailuja minkä valitun tekijän valossa hyvänsä, niin tietty tilastollinen ero aina löytyisi.

Kun laki on säädetty, niin taivastelu tuloeroista pitäisi lopettaa tykkänään. Jokaisella on laillinen oikeus nostaa kanne, jos pystyy osoittamaan lainvastaisuutta palkkauksessa.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Mutta on poikkeuksiakin siihen, että samasta työstä samalla työpaikalla tulee maksaa sama palkka.
1. Senioriteetti. Vanhemmalle ja kokeneemmalle työntekijälle voidaan maksaa korkeampaa palkkaa samasta työstä asiaa sen kummemmin perustelematta (EY-tuomioistuimen päätös).
2. Paraisilla syntyi kuntaliitoksen jälkeen tapaus, missä kahdelle saman koulutuksen saaneelle samaa työtä tekevälle maksettiin eri palkkaa, koska he kuuluivat eri ammattiliittoon. Asia siunattiin Korkeimmassa oikeudessa, sillä siinä ei nähty moitittavaa.
Mutta auta armias, jos nämä tapaukset olisivat sattuneet eri sukupuolille! Siitä se vasta parku olisi syntynyt. Tasa-arvolain samapalkkapykälät koskevat vain eri sukupuolia, hassu juttu.

Tapio Suhonen

Toimittajien etiikkaa ohjaavat trendi-ideologiat: trendi on totuus.
80-luvun alkupuolella oli trendikästä (YLE-uutiset) uutisoida Reaganin kaikki puhevirheet iltauutisissa - YLE alleviivasi R.Reaganin typeryyttä. Breznevista puhuttiin aina "asiaperustein" vaikka mies pönöttikin dementoituneena vallankumousjuhlan paraatiaitiossa mitäänsanomattomassa tilassa. Neuvostovastaisuus oli synti.

Nykyaikana on yhdenvertaisuusvaatimus noussut poliitiikan peruskiveksi; määrittelemättömyydessään se on helppo lyömäase epätrendikkäitä ajatuksia vastaan.

Esimerkkinä oleva HS on uskonnollinen lehti: se elää omien opinkappaleittensa vankilassa. Kaikessa hengettömyydessään, HS-teologia julistaa onttoja totuuksia vaikka tilaajakunta harvenee nopeammin kuin luterilaisen kirkon jäsenmäärä.

Pekka Pessi

Hesarin webbisaitilla oleva juttu korjattiin ilmeisesti aika nopeasti, siitä ei löytynyt viittauksia työaikaan tai nimeltämainitsemattomaan emeritustutkija Sumaseen kuin korkeintaan kommenteista. Tiedätkö onko nyt seuraavaan printtiliitteen numeroon tulossa korjaus tai oikaisu?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset