*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Kevät Nousiainen arvosteli Samapalkkaohjelmaa väärästä palkkavertailusta

Eilen pidettiin Kansallismuseossa Samapalkkafoorumi 2014. Paikka oli vihjailevasti valittu, ovathan Samapalkkaohjelman palkkakäsitykset samalta aikakaudelta kuin pääosa Kansallismuseon kokoelmista.

Tilaisuudessa puhunut Turun yliopiston oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen professori Kevät Nousiainen palautti kuitenkin Samapalkkaohjelmalle mieliin, että olemme siirtyneet 2000-luvulle.

Hän arvosteli Samapalkkaohjelman käyttämää palkkavertailua monelta kantilta.

Samapalkkaohjelma laskee miesten ja naisten palkkaeron monella eri tavalla väärin hänen mukaansa:

  1. EU:n perussopimukset: SEUT samapalkka-artikla nro 157 sanoo kohdassa 2: ”palkka, joka maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, on sama samasta tehtävästä”. Kun puramme tämän byrokraattisen lauseen, se tarkoittaa, että tehdyt työtunnit on huomioitava palkkaerolaskennassa. (Työhön käytetty aika = tehdyt työtunnit.)
  2. EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöt tekevät merkittäviä linjauksia samapalkkaisuusperiaatteen laskemisessa. Esimerkkinä se, että palkkakäsite pitää tarkastella laajana, jossa palkka käsittää mm. työhön liittyvän eläkkeen. Samapalkkaohjelma ei huomioi eläkkeekn vaikutusta mitenkään.
  3. EU-tuomioistuin on linjannut Ruotsia käsitelleessä tapauksessa (Jämo C-236/98), että palkkavertailuun ei pidä ottaa mukaan palkanlisää, joka maksetaan epämukavista työajoista. STM:n tasa-arvoyksikkö ja Samapalkkaohjelma tekevät juuri tässä väärin, ne pitävät työaika- ja epämukavan työn lisät mukana palkkavertailussa (yötyölisät, likaisen työn lisät jne)
  4. Professori Kevät Nousiainen tähdensi, että suositukset EU:ssa asettavat usein velvoitteita. Niinpä EU-parlamentin suositus 2008/2012(INI) tasa-arvoisen palkkavertailun säännöistä on otettava käyttöön Suomessakin. Tässä suosituksessa toistetaan sama asia kuin perussopimuksen artiklassa 157, eli että tehdyt työtunnit on huomioitava palkkaeron laskennassa. Osa-aikaiselle ei tarvitse maksaa samoja kuukausiansioita kuin kokoaikatyötä tekevälle, työtä 150 tuntia kuussa tekevälle ei tarvitse maksaa samaa kuukausiansiota kuin 170 tuntia tekevälle, vaikka he molemmat olisivat kokoaikatyössä.

Saas nähdä, miten professorin ripitys muuttaa STM:n tasa-arvoyksikön ja Samapalkkaohjelman tekemiä palkkavertailuita.

Pullo skottilaista vetoa, ettei pennin hyrrää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Voittaisit vetosi, voisin lyödä siitä vetoa.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Niin. Voisin varmaan avata pullon ilman riskejä häviämisestä, jos minulla olisi avaamaton pullo. Mutta kun ei ole, niin tässä joutuu juomaan Itsenäisyyden kunniaksi avatusta pullosta.

Henry Laasanen

ILO: Naisten pitäisi saada miehiä enemmän palkkaa Euroopassa

http://yle.fi/uutiset/ilo_naisten_pitaisi_saada_mi...

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Tätä huudetaan Suomessakin. Käsitys perustuu feministisbyrokraattiseen käsitykseen, että palkan tulee olla koulutuksen mukainen. Näin tehdään jo julkisella sektorilla, missä tuottavuutta ei mitata. Siellähän palkka määräytyy peruskoulutuksen mukaan, eikä henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ole juurikaan sijaa palkan muodostuksessa.

Siitä ei ole tutkimuksia, kuinka hyvin koulutetut tekevät koulutustaan vastaavaa työtä.

Tilastokeskuskin on niin feministisbyrokraattinen laitos, että palkkatilastojen ammattiluokitus perustuu koulutukselle, ei sille, mitä ihminen oikeasti tekee työkseen. Kun tarkastelee Tilastokeskuksen ammattiluokitusta, Suomesta ei löydy yhtään päällikköä. Mutta eri nimisiä erityisasiantutntijoita ja asiantuntijoita löytyy pilvin pimein.

Feministit vaativat tasapalkkaa ilman tuottavuuden mittaamista, sillä esimerkiksi urakkalisät ja tuotantopalkkiot ovat mukana sukupuolten välisessä palkkaerolaskelmassa. Jos mies painaa niska limassa urakkatyötä, samansuuruinen urakkapalkkio on siis maksettava feministien mukaan naisillekin, vaikka he olisivat leppoistaneet työtahtinsa. Ja kun miehet tekevät yötyötä tuplasti naisia enemmän, naisille on silti maksettava yötyölisiä yhtä paljon.

Tätä ei voi ymmärtää miehen logiikalla.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

Tähän voisi vielä lisätä, että feminismin piirissä sikiävä näkemys työmarkkinoiden syrjivyydestä perustuu hyvin naiville käsitykselle työmarkkinoiden toiminnasta. Työnantaja ei maksa tutkinnosta, mutta on valmis maksamaan paljonkin jos tarvitsee tietynlaista osaajaa, eikä muuten sellaista saa. Silloin työntekijä voi hinnoitella pitkälti itse työpanostaan. Monella alalla pitää kuitenkin tyytyä siihen, mitä viitsitään maksaa, vaikka koulutusta olisi. Esimerkiksi kirjallisuustieteilijälle ei ole kovin montaa kuviteltavissa olevaa työpaikkaa ja huomioon ottaen, että he elävät apurahoilla tai muuten verovaroilla, ei palkan neuvotteluvaraa juuri ole, eikä urakehitys huimaa.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Lukaisin pikaisesti tuon ILO:n "tutkimuksen".
http://www.ilo.org/global/publications/books/WCMS_...

Kaksi toteamusta:
1. Raportista käy ilmi, etteivät kaikki tutkijat edes ILO:ssa ymmärrä tuntipalkan (wage) ja ansion (pay or income) eroa. Heidän tuntipalkkansa (wage) ei ole laskettu tehtyä työtuntia kohden, vaikka EU:n perusasiakirjan pykälä 157 niin edellyttää EU-mailta.
2. Raportista käy ilmi, että siinä perusteluna on, että jos kaikki heidän tutkijoidensa unohtamat selittämättömät palkanosat korvataan naisille, naisille pitäisi maksaa enemmän palkka kuin miehille. MUTTA he eivät ole ottaneet tehtyjä työtunteja huomioon, sillä yleensä minkään maan palkkatiedoissa niitä ei ole. Muuallakin kuin Suomessa kuukausipalkat maksetaan ennen kuin kuukausi on päättynyt!!!!

Tutkimuksieni mukaan Suomessa ja Ruotsissa tehtyjen työtuntien ero selittää täysin ansioeron eikä mitään palkkaeroa ole. USA:ssa vastaavan tutkimuksen ovat tehneet Youngjoo Cha, Department of Sociology, Indiana University, cha5@indiana.edu ja Kim A. Weeden, Department of Sociology, Cornell
University, kw74@cornell.edu. Myös USA:ssa tehdyt työtunnit selittävät palkakeron.
3. YLE:n artikkelissa mainittu "naisten miehiä suurempi tuotteliaisuus" on alkuperäiseltä nimeltään raportissa "work intensity".
Se on varsin epämääräinen käsite, ei siis tietenkään sama kuin tuottavuus. Tätä "tuotteliaisuutta" lienee tuskin mitattu absoluuttisin mittarein, vaan epäilen, että sitä mitataan kyselyillä malliin: "Kuinka tuotteliaana pidätte itseänne?". Ja naiset ovat pitäneet itseään miehiä tuotteliaampana, sillä miehet ovat tuskin edes ymmärtäneet tätä feminististä kyselytutkimusta.

Vai olenko ymmärtänyt väärin? Please help me!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset