*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Naisten ja miesten välinen palkkaero ei ole 19 %

HS kirjoitti pääkirjoituksessaan 23.4.2014, että naisten ja miesten (huom. järjestys aakkosissa!) palkkaero on Suomessa samassa ja samanarvoisessa työssä 19 %.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkonen vastasi HS Mielipide-osastossa 25.4.2014 näin: "Naisten ja miesten välinen palkkaero ei ole 19 prosenttia." Hän sanoo jatkossa näin: "Mikäli samoilla ammattinimikkeillä työskentelevien naisten ja miesten (järjestys sic!) palkkoja vertaillaan keskenään, palkkaero on Tilastokeskuksen palkkaerotilastojen mukaan 6 prosenttia. Tässä vertailussa ei oteta huomioon koulutusta, ikää tai muita palkkaan vaikuttavia tekijöitä".

Olisiko ollut helpompi sanoa, ettei vertailussa oteta huomioon mitään muita tekijöitä, kuin se, että vertailu tehdään kuukauden bruttoansioista, joista on vähennetty tuntiperustaisesti maksetut ylityöt?

Tilastokeskukselle on näköjään vaikea tunnustaa, että esimerkiksi tehtyjen työtuntien (eli tehdyn työpanoksen) merkitystä ei huomioida. Naislääkärit ansaitsevat Tilastokeskuksen palkkatilastojen mukaan noin 84 % mieslääkärien ansioista, mutta Tilastokeskus ei osaa ottaa huomioon sitä, että mieslääkärit tekevät noin 20 % enemmän työtunteja kuin naislääkärit. Lisäksi on huomioitava, että mieslääkärit ovat virkaiältään ja kokemusvuosiltaan naislääkäreitä vanhempia, sillä naislääkärit ovat vallanneet lääkärimarkkinat vasta ihan hiljakkoin. EY-tuomioistuimen päätöksen mukaan virkaiältään vanhemmille työntekijöille saa maksaa enemmän palkkaa, asiaa sen enempää perustelematta.

Olen ilahtunut tästä Sampo Pehkosen esilletulosta. Suomesta taitaa löytyä itseni lisäksi sittenkin toinenkin tutkija, joka ymmärtää, etteivät Tilastokeskuksen palkkatilastot ole tasa-arvotilastoja. Tosin näin totesi jo Tilastokeskuksen pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström ja eduskunnan oikeusasiamies. Koko valtiofeministien joukko, joka hallitsee Suomen tasa-arvokenttää haluaa, ettei palkkaeroasiasta synny mitään keskustelua. Ja STM:n tasa-arvoyksikkö ja Samapalkkaohjelma väittävät lisäksi, että Tilastokeskuksen palkkatilastoissa on työtunnit jo huomioitu!!!!!

Nyt odottelen Antikaisen kirjoitusta asiasta, missä hän taas selittää, että naisen euro on 81 senttiä. Ja sitä Sumanen ei voi muuksi muuttaa, sillä ay-liike, Samapalkkaohjelma, STM:n tasa-arvoyksikkö, Tasa-arvoasioiden Neuvottelukunta TANE ja eduskunnan tasa-arvovaliokunta ovat niin todenneet. Antikainen ja valtiofeministit eivät voi olla väärässä!!!!!!! Näin hän on momeen kertaan vakuuttanut,

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Mikael Kerokoski

Antikaisen vastine tuli jo. Kesti 37 minuuttia.

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Saisinko kysyä yhtä asiaa: minkä takia pidit sukupuolten mainitsemisjärjestystä niin erikoisena, että sinun oli jopa pistettävä sen jälkeen "sic"? Ei kai järjestyksellä ole sinun mielestäsi väliä? Et varmaankaan olisi huomioinut asiaa, jos järjestys olisi ollut "miesten ja naisten"...

Muuten olen samaa mieltä siitä, että Sampo Pehkosen mielipidekirjoitus oli hyvä lisä keskusteluun.

Käyttäjän ilekahila kuva
Ilkka Kahila

Johan Lindholm:
"minkä takia pidit sukupuolten mainitsemisjärjestystä niin erikoisena"

Eiköhän tämä Paulilla liity ihan siihen, että aakkosissa kirjain "m" on ennen kuin "n", kuten numeerisessa systeemissä numero "1" on ennen numeroa "2". Luokka "miehet" on siis luontevaa mainita ennen kuin "naiset".

Tilastotieteellisen koulutuksen saaneet kai tyypillisesti, suorastaan automaattisesti, kertoessaan tarkasteltaviin luokkiin liittyvistä asioista, mainitsevat nämä luokat siinä järjestyksessä, kuin mikä niiden järjestys on aakkosten mukaan. Tästä käytännöstä poikkeaminen herättää kysymyksen "miksi".

Maallikoilla puolestaan on usein (ehkä jonkinlaisista kohteliaisuussyistä) sellaista kulttuuriimme juurtunutta "naiset ensin" ajattelua.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Ilkka on oikeassa. Tieteellisessä tekstissä samanarvoiset objektit laitetaan joko numero- tai akkosjärjestykseen. Järjestyksestä poikkeaminen on merkki siitä, että kohteet eivät olekaan samanarvoisia. Siksi maat luetellaan joko aakkosjärjestyksessä tai esim. väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä.

Tilastokeskuksen julkaisusta "Naiset ja miehet Suomessa, Sukupuolten tasa-arvo" voi päätellä, että julkaisussa on noudatettu valtiofeministien käsitystä sukupuolten tasa-arvosta. heidän harmikseen man tulee ennen womania, mutta onneksi sentään Ruotsissa kvinna tulee ennen man-sanaa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

En nyt näe missä tämä väitetty vika on. Antikaisen viittaamassa tutkimuksessa nimenomaan mitattiin keskituntiansiona, average gross hourly earnings. Kyse ei siis tämän mukaan olisi kokonaisansioista vaan nimenomaan tuntipalkasta. Missä se Sumasen väittämä virhe siis tarkalleen ottaen on?

Aki Häkkilä

Siellä puhutaan Gender Pay Gap:ista, jonka laskennassa otetaan huomioon myös ylityöt, mutta ei henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Jos miehet tekevät reilusti enemmän ylitöitä, se näkyy suoraan keskituntiansiossa. Jos palkka nousee ikä- ja kokemusvuosien myötä ja naisten rynnistys lääkäripuolelle on vasta tuoreahko ilmiö, se näkyy suoraan keskituntiansiossa.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Glossary:Gender_pay_gap_(GPG)

"The gender pay gap, abbreviated as GPG, refers to the difference in average wages between men and women. The unadjusted gender pay gap is calculated as the difference between the average gross hourly earnings of male and female paid employees as a percentage of average gross hourly earnings of male paid employees.
From the reference year 2006 onwards, the GPG is computed annually in the European Union (EU) by the European statistical system (ESS) according to 3 main guidelines; the GPG is:

  • unadjusted, i.e. without correcting for national differences in individual characteristics of employed men and women - the main reason is that, at this stage, there is neither consensus nor scientific evidence on which adjustment method should be used;
  • calculated using gross hourly earnings - this choice aims at excluding from the measurement differences among EU Member States in terms of use of part time work;"

"More specifically, the unadjusted GPG is calculated:

  • using the four-yearly Structure of earnings survey (SES) as a benchmark, from the 2006 survey onwards;
  • using national estimates (based on national sources) provided by Member States for the years between the SES benchmark years, from reference year 2007 onwards (same coverage as SES);
  • defining the GPG as the relative difference between the average (arithmetic mean) gross hourly earnings of women and men, expressed in %;
  • with the same coverage as the SES:
    • no restrictions for age and hours worked, part-timers shall be included;
    • NACE Rev. 1.1. aggregate for sections C to O, excluding L (section L and the total C to O are optional) – NACE Rev 2 B to S excluding O - i.e. the whole economy except agriculture, fishing, public administration, private households and extra-territorial organisations;
    • size of enterprises: only those with 10 employees or more;
    • gross hourly earnings shall include paid overtime and exclude non-regular payments."
Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Sampo Pehkosen kirjoitus sopii täsmälleen myös viittaamaasi tutkimukseen. Siinä tuntipalkat lasketaan siten, että kuukuden bruttoansio jaetaan tes-sopimuksessa mainitulla kuukauden teoreettisella tuntimäärällä. Eli ei tehdyillä työtunneilla, vaan teoreettisilla työtunneilla, joissa ei oteta huomioon niitä tunteja, jotka ylittävät normaalin viikkotuntimäärän. Ei myöskään palkallisia poissaolotunteja, joita on naisilla noin 5 % miehiä enemmän. Niillä palkansaajilla, joilla on Työaikalain 37 ja 39 § mukainen kokonaistyöaika tämä jakaja on täysin absurdi. Kun miehet tekevät Suomessa enemmän esimiestyötä kuin naiset, tämän laskennan vääryys kohdistuu enemmän miehiin. Jopa 10 % kaikista tehdyistä työtunneista unohdetaan tuntipalkan laskennassa.

Niin kuin Aki Häkkilä sanoo: "gross hourly earnings shall include paid overtime". Eli ylityöpalkka, joka maksetaan osana kiinteää kuukausipalkkaa Työaikalain 39 § mukaisesti, on mukana. Mutta niihin liittyvät työtunnit eivät ole, sillä SES-aineistossa ei ole mukana tehtyjä työtunteja (Työaikalain 37 § mukaan). Mikä on talousjohtajan tuntipalkka, kun hän saa 5000 euroa kuukaudessa ja hänen säännöllinen työaikansa on 7,5 tuntia päivässä, mutta todellinen tehty työaika 50 tuntia viikossa?

Tilastokeskus väittää, että hänen tuntipalkkansa on 5000 / 163 eli 30,67 euroa tunnissa kun se tehtyjen työtuntien mukaan laskettuna kuuluu olla 5000 / 217 eli 23,04 euroa tunnissa.

Tämä on Antikaiselle, Tilastokeskukselle, Eurostatille, Samapalkkaohjelmalle, STM:n tasa-arvoyksikölle, TANE:lle ja kaikille valtiofeministeille ylivoimaista ymmärtää.
____________________

Antikainen sanoo palstallaan: "Tilastokeskuksen yliaktuaarikin myöntää tämän palkkaeron (k.y.) olevan keskeisimmän tasa-arvo-ongelmamme :)" ( Juho Antikainen 26.4.2014 11:14).

Tällaista ei kirjoituksesta voi päätellä. Sampo Pehkonen sanoo: "Komission raportin mukaan sukupuolten välinen palkkaero on 19 prosenttia, kun palkkaukseen vaikuttavia taustatekijöitä ei ole huomioitu."

Mitään tasa-arvo-ongelmaa ei palkoissa ole olemassa, sillä kun taustatekijät otetaan huomioon, palkkaero katoaa tai muuttuu miesten palkkaloukuksi.

Jukka Mäkinen

Ei taida olla Grönroos koskaan tehnyt töitä missä laskettaisiin keskituntiansio. Muuten tietäisi paremmin.
Keskituntiansio on eri ihan eri asia kuin tuntipalkka. Keskituntiansiota nostaa ylityökorvaukset ja mahdolliset urakkapohjat tai muut bonukset.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

En ole tehnyt en, joten oletin tuon englanninkielisen termin tarkoittavan tuntipalkkaa. Hämäävää.

Käyttäjän ilekahila kuva
Ilkka Kahila

Vaikka Pauli Sumanen tuossa omassa postauksessaan tuo ehkä esille kaiken olennaisen Tilastokeskuksen yliaktuaari Sampo Pehkosen kirjoituksesta Hesarissa, mikä on olennaista Paulin tämän kirjoituksen kannalta, niin laitan silti tähän suoran linkin Sampo Pehkosen kirjoitukseen: http://www.hs.fi/mielipide/Naisten+ja+miesten+v%C3...

Mielestäni tämä Sampo Pehkosen kirjoitus on merkittävän tuntuinen rajapyykki suomalaisessa miesten ja naisten välisestä palkkatasa-arvosta käytävässä keskustelussa.

En muista, että koskaan aikaisemmin kukaan Tilastokeskuksen ihminen, eli ihminen, jolla voi ammattinsa puolesta olettaa olevan ymmärrystä tästä aiheesta, olisi oma-aloitteisesti tullut oikomaan vääriä käsityksiä palkkatasa-arvosta.

Tällainen on enemmän kuin tervetullutta.

Pia Heinänen

En ole ikinä löytänyt kvtessistä pippelilisää tai vaginavähennystä.

Jukka Mäkinen

Niitä kohtaa lähinnä öisten katujen palveluammateissa jotka jäävät tessin ulkopuolelle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset