*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Verotiedot 2013 todistavat: Palkkaeroa ei ole

Ennakkotiedot vuoden 2013 verotuksesta ovat valmistuneet. Ne todistavat, ettei Suomessa ole sukupuolten välistä palkkaeroa.

Ansiotuloja naiset saivat 75,2 % miesten ansiotulosta vuoden 2013 verotuksessa. Keskimääräisen ansiotulon kasvu edellisestä vuodesta oli naisilla 5,6 % ja miehillä 4,4, %, eli naisilla viidennes miehiä enemmän.

Ansiotuloissa on mukana ylityöt, joista miehet saavat noin 2 % enemmän tuntiperustaisia korvauksia kuukaudessa. Ansiotuloissa on mukana työaika- ja olosuhdelisät sekä urakka- ja tulospalkkiot, jotka ovat henkilökohtaisen tuottavuuden lisiä. Tällaisia lisiä ei pidä ottaa mukaan tasa-arvoiseen palkkavertailuun, sanoo ILO 100 -sopimus vuodelta 1952, jonka Suomi ratifioi 1962 (Sama palkka samanarvoisesta työstä). Kun verottaja ei kerää tietoja tehdyistä työtunneista, otamme ne Tilastokeskuksen julkaisusta "Naiset ja miehet Suomessa 2011", taulukosta 3.2 sivulta 38. Julkaisu löytyy netistä osoitteesta
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_namisu_...

Ne ovat vuodelta 2010, mutta tuntitietojen keruu usealta vuosikymmeneltä osoittaa, ettei niiden suhde muutu, jos taloustilanne ei muutu. Ja vuosi 2010 oli yhtä huono kuin 2013, eli voimme pitää lukuja relevantteina. Sen mukaan naiset tekivät 80,6 % miesten työtunneista, mutta oikeampi luku on noin 79,1 %, sillä naisia on pari sataa tuhatta enemmän sellaisessa työsuhteessa, joissa maksetaan palkkaa myös ruokatunnilta. Sosiaali- ja terveysektoreilla kunnissa työskentelee noin 265 000 ihmista. Lisää näitä palkallisella työajalla syöjiä löytyy esimerkiksi Yliopistollisista sairaaloista sekä pankki- ja vakuutusalalta. Esimerkiksi 25 minuutin ruoka-aika merkitsee viikon työajasta yli viittä prosenttia ja jos palkallisella työajalla syöviä naisia on 200 000 enemmän kuin miehiä, se merkitsee noin 1,5 % työaikaeron supistumista.


Eli tuo ero 5,4 %-yksikköä laskennallisessa korjaamattomassa aineistossa selittyy siten, että palkallisen ruokatunnin osuus supistaa eroa 1,5 %-yksikköä, tuntiperustaisesti maksetut ylityökorvaukset supistavat 2 % ja syrjimättömät palkanlisät noin 2 %. Selittymätöntä palkkaeroa jää ainoastaan 0,1 %-yksikköä, sekin naisten hyväksi.

Sukupuolten välistä palkkaeroa ei ole, jos vertaamme sitä tuntiansiota, joka saadaan jakamalla miesten ja naisten syrjimätön ansio todella tehdyillä miesten ja naisten työtunneilla. Tähän Suomea velvoittaa EU-parlamentin päätöslauselma 2008/2012(INI), joka on täysin tuntematon Suomen hallitsevan luokan tasa-arvoihmisille.

PS
Muista osallistua tutkimukseen ylitöistä
http://paulisumanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162350-osallistu-tutkimukse...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

1598h ilmoittaa kuntatyönantaja lastentarhan opettajan työajaksi vuodessa. Eli miten sen sitten laskis. 31000 e vuodessa KTA =19.39

Trukkikuski keskimäärin 14.5e/h ja 1750h. 28000 KTA= 16. Väittävät, että trukkikuskikin tienaa enemmän. Ei minusta. Toki jos tekee paljon ylitöitä.

Tuntipalkoiksi muuttaessa täytyy muistaa, että tässä on lomat mukana, siis vuosiansiossa.

No tämä vain yksi esimerkki.

Toki jos ottaa erään sähkömiehen, joka tekee yli 2000 tuntia ja palkka on 19e. Ylityöt mukaan. Niin vuosiansio on melkoinen. Mutta kyllä nämä vertailut ovat epäoikeudenmukaisia.

Jos tekee enemmän työtä on saatava enemmän palkkaa. Miten sitten esim vertaillaan lastentarhanopettajaa tai jotain muuta. Alkaa mennä politiikan puolelle. Helpointa olisi, jos päiväkodit olisivat yksityisiä, niin vähitellen oikea todellinen hintataso tulisi esiin. Paljonko ollaan tästä työstä valmiita tällä työajalla maksamaan. Voi olla, että vaikka helposti tuplasti tai sitten ei.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Työaikakäsitteitä on monia eri tarkoituksiin, kertoo Tilastokeskus. Vuosityöaika saatetaan ilmoittaa maksetuista tunneista, eli siinä on mukana loma-, sairasloma-, äitiyskorvausajan ja tilapäisen lapsen hoitovapaan ajalta maksetut tunnitkin. Lisäksi, jos ruokatunnin ajalta maksetaan palkkaa, se on työtunneissa mukana. Sekin tekee viikossa noin 2 tuntia, eli vuodessa likemmäs 100.

Pari otetta Tilastokeskuksen julkaisuista:
- Työaikatilastointia koskevat käsitteet ja määritelmät poikkeavat usein virallisista työehtosopimusten tai työaikalain käytännöistä.
- Myös työaikoihin liittyvien käsitteiden moninaisuus tekee tutkimuskohteesta vaikean hahmottaa. Puhutaan tehdystä työajasta, normaalista viikkotyöajasta, säännöllisestä työajasta, vuosityöajasta ja lukuisista muista työaikaan liittyvistä tunnusluvuista, eivätkä käsitteiden määrittelyt ole yhtenäisesti sovittuja. Jopa sinänsä yksinkertaisista käsitteistä, kuten osa-aikatyöstä, on olemassa useita eri määritelmiä. Työaikoihin liittyvässä raportoinnissa onkin ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon millä keinoin tiedot on kerätty ja miten käytetyt käsitteet on määritelty.

Niinpä tuo luku kunnan työntekijän vuosityötunneista on minulle arvoitus, kunnes siitä kerrotaan, miten se on laskettu. Kuntatyöntekijöiden vuosityöaika on Työvoimatutkimuksen mukaan alle 1600 tuntia ja se sisältää palkallisen ruokatunnin osuuden. Sellaisia käytetään esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla, jossa työskentelee 265 000 henkilöä, pikkiriikkinen osa toki miehiä.

Käyttäjän tuomasaarni kuva
Tuomas Aarni

Suomi on yleissitovien työehtosopimusten, taulukkopalkkojen luvattu maa. Miehillä ja naisilla ei ole erillisiä sarakkeita näissä taulukoissa, eli molemmille sukupuolille maksetaan sama palkka samasta työstä samalla kokemuksella.

Jos jostain syystä naisille maksettaisiin taulukoitua huonompia palkkoja, se olisi lainvastaista. Tällöin olettaisin, että vireillä olisi aika monta naisten joukkokannetta, joihin myös media olisi varmasti tarttunut.

Em. perusteilla tehdystä työstä maksetaan sama palkka. Sumanen osoittaa, kuinka eroavaisuus syntyy nimenomaan tehdystä työstä, eikä erisuuruisesta palkasta.

Jonni Lehtiranta

".. henkilökohtaisen tuottavuuden lisiä [..] ei pidä ottaa mukaan tasa-arvoiseen palkkavertailuun, sanoo ILO 100 -sopimus vuodelta 1952"

Tuossa kohtaa ainakin on virhe. Todellisuudessahan "henkilökohtaisen tuottavuuden lisät" myönnetään sille, joka vaatii lisää liksaa tai jonka arvellaan sitä vaativan tai ansaitsevan. Sitä harvemmin myönnetään merkittäviä määriä työnantajan aloitteesta, sillä eihän työnantaja huvikseen rahasta luovu. Marginaalinen korotus henkilökohtaisen tuottavuuden lisään voidaan toki tehdä ihan hyvän mielen vuoksi. Lisäksi voisi arvella, että ajattelu tasa-arvosta on muuttunut sitten vuoden 1952 ja joku uudempikin sopimus saattaisi olla olemassa.

Tuo oli minulle uutta, että joissain töissä saisi palkkaa myös ruokatunnilta. Voiko osa näistä töistä olla sellaisia, joissa kesken ruokatunnin voi joutua töihin? Silloinhan ruokatunti rinnastuisi päivystämiseen.

Ylitöistä kiinnostaisi tietää, nakitetaanko ylityöt helpommin miehille, vai kieltäytyvätkö naiset niistä useammin.

Itse toki näkisin ongelmaa siinäkin, että naiset ovat paljon miehiä useammin osa- ja määräaikaisissa töissä, ainakin jotkut heistä vasten tahtoaan. Esimerkiksi siskoni sai aikanaan juuri sen verran työtunteja, ettei työnantajamaksut kohonneet tietyn pykälän yli. Siksi työajan perusteella ei voi väittää, että kaikki olisi hyvin.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

" henkilökohtaisen tuottavuuden lisiä [..] ei pidä ottaa mukaan tasa-arvoiseen palkkavertailuun, sanoo ILO 100 -sopimus vuodelta 1952"

Tuossa kohtaa ainakin on virhe. Todellisuudessahan "henkilökohtaisen tuottavuuden lisät" myönnetään sille, joka vaatii lisää liksaa tai jonka arvellaan sitä vaativan tai ansaitsevan."

Vastaus: En avannut sanontaa tarpeeksi ja sinulle jäi väärä mielikuva siitä, mitä tarkoitin henkilökohtaisen tuottavuuden lisillä.

Henkilökohtaisen tuottavuuden lisillä tarkoitin tässä urakkalisää ja tuotantoon liittyviä palkkioita. Mielestäni ay-liike on hyväksynyt molemmat. Eli enemmän työtä tekevälle saa maksaa enemmän, jos kyseessä ei ole ns. munalisä vaan palkkiojärjestelmä on sukupuolineutraali.

Verotiedoissa (ja virallisissa palkkavertailuissa) on mukana urakkalisät ja tuotantopalkkiot, vaikka ne ovat syrjimättömiä palkanosia, joita ILO 100 - sopimuksen mukaan ei pidä ottaa mukaan palkkavertailuun.
________________________

Palkka ruokatunnilta on tarkkaan työehtosopimuksissa määritelty. Sanamuoto vaihtelee, tässä esimerkki: Työntekijälle on annettava tilaisuus ruokailla työaikana työpaikalla tai työnantajan osoittamassa ruokalassa. Lepotauosta voidaan sanoa näin: "Työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin lepotauko, joka kuuluu työaikaan ja jonka aikana ei saa poistua työpaikalta." Tai sitten se voi olla yleisemmin: "Jos ruokatauon pituus on sovittu alle 30 minuutin mittaiseksi, se kuuluu työaikaan."

Itselläni oli kerran työpaikka, jossa ruokatunti kuului työaikaan. Sen pituus oli 24 minuuttia. Ruokatuntia ei leimattu kellokorttiin, vaikka tietysti sen pituuden näki työkortista, johon leimattiin kustannuspaikan mukaan, mitä teki. Työkorttiin merkattiin "yleiset aikatyöt". Syömässä sai käydä työntekijöiden omistamassa ja ylläpitämässä tehtaalla olleessa osuusruokalassa, jossa ruoasta maksettiin siten omakustannushinta. Jos poistui tehdasalueen portista, piti kellokortti leimata ja poissaoloaika ei ollut enää työaikaa.

Tällaisen tavan kaikki haluaisivat, mutta se on käytössä vain naisvaltaisilla työpaikoilla.

Jonni Lehtiranta

Kiitos valaisevasta kommentista!

Omaan palkkaani sisältyy tehtävän vaativuuden mukaan määritelty osa ja työsuorituksen perusteella jaettu osa joka lasketaan ihan tietyllä tavalla "suorituspisteiden" perusteella. Tämä osuus tuntuu käytännössä määräytyvän paljon muunkin, kuin suorituksen perusteella. Luulisin, että muuallakin samankaltaisissa (toimisto)töissä on vastaavia järjestelmiä, ja pelkään että tämmöiset voivat mennä tilastoissa sekaisin muiden tuottavuuslisälukujen kanssa.

Mielenkiintoista, että työehtosopimuksissa on palkallisia ruokatunteja. Jos sille ei ole kunnollista perustetta, en haluaisi tuollaista tapaa mihinkään, edes itselleni. Kunnollisia perusteita toki on, ehkä erityisesti juuri naisvaltaisilla aloilla: luokanopettajilla on ruokailun aikana valvontavelvollisuus, lääkäreillä ja hoitajilla kenties samaten, ainakin sopisi työn luonteeseen.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #7

Nämä ILO:n tarkoittamat henkilökohtaisen tuottavuuden lisät ovat vaihtuvia kuukaudesta toiseen ja palkkakuitissa ne eritellään omaan sarakkeeseen joka tilinauhassa (esim. urakkapalkkiot ja tuotantopalkkiot). Niitä henkilökohtaisia tuottavuuslisiä, jotka sisältyvät kuukausipalkan kiinteään osaan ei tietysti saa sieltä irti millään ilveellä.

Mikael Kerokoski

Miehen eläke-euro on 70 senttiä ja naisten 1,20 euroa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset