Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Murran myytin: "Naiset ovat pienituloisia"

Normal 0 21 MicrosoftInternetExplorer4

Myytti ”Vain naiset ovat pienituloisia”

Valtiofeministien 1980-luvulla luoman myytin naisen eurosta mursin jo vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassani "Valhe, Emävalhe, Naisen euro on 80 senttiä", luettavissa netistä.

Nyt murran toisen valtiofeministien luoman myytin: "Vain naiset ovat pienituloisia". Palkkauksesta yleistetään: "Miesvaltaiset alat ovat keskimäärin arvostetumpia ja ammatit paremmin palkattuja (Matti Huhta)." Jokaisen tulopoliittisen kierroksen yhteydessä kuulemme valituksen, että matalapalkkaisille naisille on saatava kohdennettu naispalkkaerä. Annetaan ymmärtää, että vain naiset ovat pienituloisia. Miesten pienituloisuuden johdosta kukaan ei ole vaatinut heille miespalkkaeriä.

Kun olen osoittanut aukottomasti, että naisen euro on sama kuin miehen euro, olen pyytänyt osoittamaan, mitkä ovat ne naisten miehiä parempipalkkaiset ammatit, jotka kompensoivat keskiarvon laskennassa nuo väitetyt naisten huonompipalkkaiset ammatit. Muutenhan valtiofeministeillä on eri keskiarvon laskentasääntö kuin minulla. Vastausta kysymykseeni ei ole kukaan antanut.

Tämän vain naisten pienituloisuuden myytin murtamisessa käytän samanlaista ilmaismateriaalin hyväksikäyttöä kuin aikaisemminkin. Nyt minua auttaa Tilastokeskuksen kirja: Työ, talous ja tasa-arvo, toimittanut Marjut Pietiläinen, Helsinki 2013, ISBN 978–952–244–457–8 (pdf). Se löytyy netistä osoitteesta

http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytytata_201300_2013_10369_net.pdf

Siellä on artikkeli: Tutkija Hannele Sauli, Tilastokeskus: Naisten ja miesten tuloerot erilaisissa kotitalouksissa. Artikkelin tilastot ovat Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston tietokannasta 2011.

Siinä hän kertoo useassakin kohdassa pienituloisuudesta. esimerkiksi näin: "Yksinelävät miehet (450 000) ja naiset (600 000): Koko vuoden kokoaikatyössä olleiden pienituloisuusasteet jäivät tätä matalammiksi: miehillä se oli 4,6 ja naisilla 1,9." Yksinhuoltajat (miehiä 17 000, naisia 74 000): "Jos työllisyys rajataan koko vuoden kokoaikaiseksi työksi, naisten pienituloisuusaste putosi seitsemästä ja miesten kolmeen prosenttiin." Näissä kahdessa ryhmässä on pienituloisia miehiä yhteensä 21 200 ja naisia 16 600. Mukana ovat yrittäjät ja palkansaajat.

Pariskunnista sanotaan: "Lapsettomat parit ovat keskimäärin ja muuhun väestöön verrattuna hyvätuloisia." Ja "Molempien tehdessä kokoaikatyötä parit olivat hyvätuloisia, mutta 72 prosentissa talouksista vaimon tulot olivat pienemmät kuin puolison." Pariskuntien pienituloisuus määritellään tässä yhteisistä tuloista kaikille tasan jaettuna. Koko perhe on köyhä tai koko perhe on hyvätuloinen. Mutta niinhän KELAkin tarkastelee etuuksia laskiessaan yhteisen jääkaapin käyttöä. Saman jääkaapin käyttäjistä köyhä ei saa etuuksia, jos joku muu kaapin käyttäjä on riittävän varakas.

Maatiaisjärjellä tästä voidaan vetää seuraava johtopäätös: Koska muista tilastoista tiedämme, että yksinyrittäjistä valtaosa on naisia (parturit, kampaajat, kynsienhoitajat jne) ja yksinyrittäjien pienituloisuusaste on noin 20 % verrattuna koko kansan 13 %:iin, niin yrittäjien poistaminen aineistosta vähentää kokoaikaisten palkansaajanaisten suhteellista osuutta pienituloisista. Pienituloisista kokoaikatyötä tekevistä palkansaajatalouksista pääosa on miesten talouksia.

Myytti valtiofeministien iskulauseesta: "Vain naiset ovat pienituloisia" on kumottu. Suomessa on enemmän pienituloisia palkansaajamiehiä kuin naisia.

Maatiaisjärjellä voin nimetäkin heistä pääosan: "Tuntipalkkaiset miehet, jotka tekevät sellaista työtä, jossa ei voi tehdä urakkatyötä." Toki samanlaisia pienituloisia tuntipalkkaisia naisiakin on, mutta vähän, sillä tuntipalkkaisista työntekijöistä vain noin viidennes on naisia. Ja jos urakkatyön tekoa ei pidetä sukupuolisortona naisia kohtaan, pienipalkkaisten miesten osuus saattaa jopa kaksinkertaistua, kun poistamme urakkalisät palkkavertailusta, niin kuin Suomen ratifioima ILO 100 - sopimus vaatii.

Huomenna perjantaina en moderoi, olen tohtorikoulutuskurssilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Joni Syväniemi

Kiitos tästäkin kirjoituksesta. Mielelläni kommentoisin rakentavasti, mutta en osaa - melko hankalia asioita tavalliselle tallaajalle. Käsittämätöntä mikseivät tutkivan journalismin edustajat ole kiinnostuneet uutisoimaan näistä vaihtoehtoisia laskelmista samalla kun muistuttavat naisten eurosta. Näin vastaanottaja saisi itse päättää, kumpi vaihtoehto vaikuttaa uskottavammalta. (Tosin olithan YLE:n jossain ohjelmassa mukana. Se olikin muistaakseni tuskaista katsottavaa kun kanssaasi keskustellut rouva jankutti kuin rikkinäinen levy)..

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Niiiin. Ja senkin YLE:n ohjelman valtion omistaman yhtiön päättäjät "hylkäsivät". Sehän näkyy vain netissä YLE-areenassa sellaisen otsikon takaa, mistä sitä ei kukaan löydä.

Mutta, jos haluatte katsoa, täällä se on:

http://areena.yle.fi/tv/1772118

10 minuuttia pois elämästänne, mutta tuskin kadutte sen ajan tuhlausta.

Tulin juuri tohtorikoulutusohjelman kurssilta, jonka aihe oli: Critical thinking. Ruotsalainen professori Lindköpingin yliopistosta Andreas Fejes kertoi tiedemaailman "koulukiusaamisesta". Hän sanoi, että jos et ole julkaissut yhtään tutkimusta, et ole mitään. Minä olen julkaissut yhden, mutta nämä "koulukiusaajat" väittävät, ettei sekään ole heidän mielstään hyväksyttävä tutkimus. Kuitenkaan he eivät pysty kumoamaan mitään tutkimuksiani.

Valtiofeministiset tutkijat ja heidän myötäjuoksijansa ovat minun mielestäni "koulukiusaajia". He keskittyvät persoonaani ja siihen, että en ole julkaisuja tehnyt tohtori. Asian kumoamiseen he eivät pysty.

En ole tohtori, sillä opiskelut päätin siinä vaiheessa, kun huomasin, ettei fysiikan/matematiikan/tilastotieteen (joista minulla on yliopistolliset arvosanat) tohtorilla ole Suomessa samanlaista tulevaisuutta kuin atk-alalla oli. Suomessa ei ollut 1963 atk-alan yliopistokoulutusta, vaan alalle koulutettiin firmoissa. Minä siirryin yrityselämään ja tein varmasti yhtä mielenkiintoisen ja taloudellisesti antoisan uran kuin olisin tehnyt tohtorina. No, minulla on ollut alaisinani tohtoreita ja olen huomannut, ettei älykkyys/viisaus/maatiaisjärki olekaan kiinni tutkinnosta vaan ihmisestä. Sitä ei huomata julkisella sektorilla, mutta yksityisellä sektorilla palkkaa maksetaankin tuloksellisuudesta, ei jostain ikivanhasta oppiarvosta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Olin muistaakseni Kiljavan opistossa 1999 tämän naisen pitämällä päivän kestävällä kursilla vastaavista asioista. Ei saanut pienintäkään kritiikkiä sanoa. Katselin sitten ikkunasta ulos kun ei sitä jaksa vaan yksi puolisesti kuunnella.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset