*

Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Taloussanomat Göbbelsin linjalla

  • Miehen palkkaeuro 90 senttiä, naisen ansioeuro 84 senttiä.
    Miehen palkkaeuro 90 senttiä, naisen ansioeuro 84 senttiä.

Hitlerin Kolmannen valtakunnan kansanvalistus- ja propagandaministeri Göbbelsin viestintäperiaatteena oli kuulemma "jatkuvasti toistettu valhe muuntuu todeksi".

Taloussanomat jatkaa kunniakkaasti Göbbelsin linjalla. Toistuvasti sen toimittajat kirjoittavat, että naisia palkkasorretaan, vaikka yhtään tutkimusta ei ole esittää väitteen tueksi. Tilastokeskuksen pääjohtaja on itse Eduskunnan oikeusasiamiehelle vakuuttanut, etteivät Tilastokeskuksen palkkatilastot ole tasa-arvotilastoja. Niitä ei siten voi käyttää miesten ja naisten palkkavertailuun.

Tänään äiteinpäivän kunniaksi toimittaja Outi Kokko, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Reija Lilja ja johtaja Maria Lövgren Akavasta toitottavat Göbbelsin tavoin valhetta, että "naisen euro on 80 senttiä" kertoisi naisia sorrettavan artikkelissa "Naisen osa: parempi koulutus ja pienempi palkka."

Kun verrataan naisten ja miesten keskimääräisten kuukausiansioiden eroa, naisten ansiot ovat tuoreimman ansiotasotilaston mukaan 82 prosenttia miesten ansioista. Tasa-arvovaltuutetun mukaan yli 84 senttiä. Siinäkin on 10 senttiä liikaa, jos haluamme käyttää sitä tasa-arvoiseen palkkojen vertailuun.

Tasa-arvoista palkkavertailua ei voi tehdä bruttokuukausiansioista, sillä niissä ei oteta huomioon esimerkiksi tehtyjä työtunteja eivätkä ne ole (artikkelissakin mainostetun ILO 100-sopimuksen mukaiset) vertailukelpoiset palkat.

Kun Lilja on ilmeisesti kuullut työaikatutkimuksistani, joiden mukaan miehet tekivät vuodessa noin 1900 tuntia ja naiset noin 1600 tuntia, hän alkaa dissata tutkimuksiani. Liljan mukaan tällaiset väitteet ovat populistisia, eivätkä perustu tutkimukseen. "Muutama ylityötunti ei muuta epäsuhtaa, hän huomauttaa."  Reija Liljakin siis väittää, että miehet ja naiset tekevät suunnilleen yhtä paljon vuosityötunteja.

Hän ei usko edes Tilastokeskuksen Päivi Keinäsen tutkimusta, joka on julkaistu Tilastokeskuksen julkaisussa "Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet". Siellä sivulla 118 kerrotaan, että työvoimatilaston mukaan vuonna 2008 kokoaikatyötä tekevät miehet tekivät 1800 työtuntia ja kokoaikatyötä tekevät naiset 1600 työtuntia. Huomattakoon, että vuosi 2008 oli jo laman alkua, BKT nousi enää 0,8 % eikä miehille löytynyt enää  työtä tehtäväksi. Lisäksi oikeat työaikatutkijat ovat sitä mieltä, että minun käyttämäni Ajankäyttötutkimus on huomattavasti luotettavampi kuin puhelinhaastteluna tehty Työvoimatutkimus.

Koko artikkeli on sellaista puppua, että Göbbelskin olisi siitä ylpeä.

Omat tutkimukseni kestävät täysin muiden työaikatutkijoiden kriittisen tarkastelun.Pidän itse niitä positiivisessa mielessä populistisina, täytyyhän tieteen tutkimustulokset pystyä esittämään niin, että tavallinenkin työtätekevä mies ne ymmärtää. Naisten ymmärrys alkaa olla vuosikausien ponnistelujeni jälkeen sivuseikka, koska heidän aivonsa näyttävät luutuneen feministitutkijoiden epätieteellisiin valheisiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Tässä on varsinainen helmi Liljalta:"Koska ylityöt ja käytännöt niiden tekemisessä ja korvaamisessa vaihtelevat paljon, vertailukelpoisia tuloksia voidaan saada vain tarkastelemalla työpanoksen määrän huomioivaa säännöllisen työajan palkkaa."

Lilja luulee aikuisen oikeasti ymmärtävänsä termin "säännöllisen työajan palkka". Ensinnäkin Tilastokeskus ei tunne tätä termiä vaan "säännöllisen työajan ansio". Mutta Liljahan ei erota ansiota palkasta. Hän ei ymmärrä siitä sen enempää kuin porsas Pohjantähdestä. Tilastokeskuksen säännöllinen työaika ei nimittäin ole sama termi kuin työaikalaissa määritelty tai työehtosopimuksissa määritelty "säännöllinen työaika". Asia käy hyvin ilmi Tilastokeskuksen sivuilta.

Tilastokeskuksen termein kuvattuna miesten säännöllinen työaika on noin 20 % suurempi kuin naisten säännöllinen työaika. Tätä faktaa vaan ei nainen ymmärrä! Ja naisten säännöllisen työajan palkka on noin 84 % miesten säännöllisen työajan palkasta.
___________________________________________________

(Määritelmä Tilastokeskuksen sivuilta:)

Säännöllisen työajan ansio

Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta

peruspalkka
tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
työaikalisät
toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
luontoisetujen verotusarvo
(palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).

Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään kuitenkin myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.

Säännöllisen työajan ansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi tuntipalkkatilastoissa säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.
__________________________________

Kokonaisansiosta vähennetään tuntiperustaisesti maksetut ylityöt, se on siinä. Ei sanaakaan tehdyistä työtunneista ja niiden eroista, miesten bruttoa vain verrataan naisten bruttoon.

Lasse Laaksonen

Jos miehen säännöllinen työaika on 20% suurempi kuin naisen, niin niiltä lisätunneilta pitäisi saada vielä 50-100% korotettu tuntipalkka. Onhan niin? Ei kai ole, joten miehen euro lienee naisen 70 senttiä.

Toni Lahtinen

Mutta mikä on säännöllinen työaika?

Tunnen useita 'johtajasopimuksella' töitä tekeviä, joiden keskimääräiset viikkotyötunnit liikkuva päälle 60 tunnissa. Virallisissa työaikalaskelmissa tällaiset tunnit tuskin näkyvät, vaan kiinteästä kuukausipalkasta laskettu tuntipalkka perustuu oletukseen 37.5 tuntia/viikko, sillä kukapa noista 'johtajien' työtunneista oikeasti ehtii kirjaa pitämään.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Tilastokeskuksen pääjohtaja vastasi eduskunnan oikeusasiamiehelle näin: Kokonaistyöaika = säännöllinen työaika + tuntiperustaisesti maksetut ylityötunnit. Esimiesasemassa olevalla henkilöllä, jolle ei makseta ylitöistä tuntiperustaista lisäpalkkaa on siten kokonaistyöaika = säännöllinen työaika. Kuten huomataan, tämä ei ole sama asia kuin "säännöllinen työaika" työaikalaissa.

Miesesimies, joka tekee säännöllisesti 46 tuntia viikossa saaden 4600 euroa kuukaudessa "könttäpalkkaa", säännöllisen työajan bruttokuukausiansio on siten 4600 euroa. Vastaavasti naishenkilön, joka tekee säännöllisesti 37 tuntia viikossa ja saa 3700 euroa kuussa, bruttokuukausiansio on 3700 euroa.

Molemmilla on sama palkkataso, mutta eri ansiotaso. Tämä käsitteiden ero on Tilastokeskuksen ja ay-liikkeen feministitutkijoiden mahdotonta ymmärtää. He väittävät, että naista sorretaan. He väittävät, että naisen palkkaa on nostettava 900 euroa, koska "naisen euro on 80 senttiä". Tämä ero on luettavissa ansiotasoindeksitilastosta, jossa verrataan bruttokuukausiansioita ottamatta huomioon tehtyjä työtunteja.

Juhani Piironen

On häpeä että Taloussanomien toimittajat ovat noin tyhmiä, tai sitten he haluavat vain valehdella.

Susanna Kinnunen

Toimittaja suhtautuu taloustoimittajaan samoin kuin suklaa taloussuklaaseen. Sanonnan mukaan.

Käsitteet on vaikeita, niin se vaan on.

Lasse Laaksonen

Pauli, olet asian ytimessä. Etkä vain tämän kysymyksen. Suomen politiikka voisi muuttua paljon paremmaksi kansalaisille, jos tiedot edes esitettäisiin rehellisesti. Ei mitään eufemismeja muunnetusta totuudeesta, vaan on suoraan sanottava valehtelijaa valehtelijaksi, jos ei selvästi ole kyse ilmoitetusti arvioinnista tai pohdiskelusta. Täsmällisesti saatavien tilastojen väärinkäyttö on silkkaa valehtelua, varsinkin kun sen on kaltaisesi ammattilainen osoittanut.

Voisinkin peräänkuuluttaa pikku listausta Suomen suurimmista valheista ja niiden poliittisista tarkoitusperistä. Kuka laatisi?

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Minun ehdotukseni TOP-10 listalle on Tarja Halosen virkaanastujaispuheessaan lausuma: "Naisen euro on edelleenkin 80 senttiä".

Poliittista tarkoitusta sillä ei tietenkään voinut olla, koska presidentti on politiikan yläpuolella, kaiken kansan presidentti. Mutta presidentti teki legendasta totuuden, presidentit eivät valehtele.

Poliittisista valheellisista lupauksista kymmenen sakkiin nousee mielestäni "nuorisotakuu". Tämän lupauksen pitämättä jättäminen tulee heijastumaan vuosikymmenien päähän. Mutta poliitikon näkökenttä on valitettavasti seuraavassa gallupissa. Niin kauan kuin nuorisotakuun hyljeksiminen ei vaikuta galluplukuihin, sen voi unohtaa.

Lasse Laaksonen

Minusta olisi paikallaan myös: "Suomi on kaksikielinen" ja sen pikkuveli: "Suomi on ruotsalainen". Kumpikin on vale ja kummankin tarkoitus on sementoida ruotsinkielisten etuoikeudet ja pitää niitä hyveinä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset