Tulospalkkiot lisäävät palkkaeroja, sanoo PRO
Ammattiliitto PRO:n sivulla on 19.4.2013 päivätty uutinen: ”Tulospalkkiot lisäävät naisten ja miesten palkkaeroja rahoitusalalla.”
Onko rahoitusalalla eri tulospalkkiotaulukot miehille ja naisille? Eikös se ollut Marx, joka sanoi: ”Kaikilta kykyjensä, kullekin työpanoksensa mukaan.” Miehet ovat siis liian ahkeria PRO:n mielestä, vai missä mättää? Eihän tulospalkkio ole edes palkkaa, se on palkanlisää, jota ILO 100-sopimuksen mukaan ei saa ottaa mukaan palkkavertailuun. Pitää verrrata palkkaa, ei ansioita, sanoo ILO. Vai onko rahoitusalalla eri tulospalkkiotaulukot miehille ja naisille?
PRO:n logiikan mukaan on väärin maksaa myös urakkalisää, sillä tutkitusti miehet saavat enemmän urakkalisiä. Myös myyntiprovisiot pitää lopettaa, koska niissä miehet pärjäävät paremmin. Yötyö-, likaisen, raskaan ja vaarallisen työn lisät ovat ihan ahterista, koska miehet saavat niitä naisia enemmän.
Työn tekeminen työpaikalla tulee kieltää, muutenhan on vaara, että työnantaja maksaa enemmän työtä tekevälle enemmän liksaa. Kun kukaan ei tee mitään, päästään palkkatasa-arvoon.
Tuon tyyppiset otsikot ovat ikävästi kaksiluentaisia.
Ne voidaan nähdä joko neutraalina — tulospalkkiot muodostavat sukupuolien välisen ANSIOkeskiarvon eroa — tai sitten arvottavina — keskiarvon ero on väärin.
Tästä päästään eroon korostamalla mahdollisuuksien tasa-arvoa suhteessa lopputuloksen tasa-arvoon. Naisen työtunti on 50 minuuttia ja naisen vuosi 13 kuukautta (tai jotain). Kun yhteiskunta antaa samat oikeudet ja velvollisuudet, tässä ei ole mitään, mihin voitaisiin puuttua ilman vihattua ”positiivista” diskriminaatiota.
Sellaista olisi esimerkiksi miesten ottaminen hoitojonoissa naisten edelle, kunnes kuolevuudet on saatu tasoihin.
Tunti- tai kuukausipalkan ja kokonaisansion sekoittaminen pitäisi toki lopettaa.
Ilmoita asiaton viesti
Susanna Kinnunen, Nytpä kirjoitit todella hienon sekä kannatettavan ehdotuksen:
”Sellaista olisi esimerkiksi miesten ottaminen hoitojonoissa naisten edelle, kunnes kuolevuudet on saatu tasoihin.”
Suomi olisi tässäkin asiassa todellinen edellä kävijä, jota seuraisiin kautta koko mailman.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ainoastaan seurattaisi, vaan luultavasti Suomi joutuisi kansainvälisten painostustoimien kohteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Palkkaero ilmoitetaankin bruttopalkkojen suhteellisena erona, ja tietenkin laatu- ja tulospalkkiot kuten muutkin bonukset veronalaisena ansiona kuuluvat bruttopalkkaan.
Palkkavertailua sovelletaan sitten tasa-arvolainkin mukaan ainoastaan saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samarvoiseksi luokiteltua työtä tekevien kesken. Palkkavertailu kohdentuu työtehtäviin ja palkkaero toteutuneisiin ansioihin.
Pro ei voi tehdä palkkavertailua jäsenistönsä piirissä keskitetysti, koska henkilöjäsenet työskentelevät eri työnantajien palveluksessa ja toisekseen toteutuneita bruttopalkkoja vertaamalla saadaan selkeä kuva koko toimialalla vallitsevasta sukupuolten palkallisesta tasa-arvosta ja jakautumisesta työtehtäviin.
Tuossa Pro-liiton tiedotteessa on ainoastaan todettu vallitseva tilanne ja haettu joitain selityksiä palkkaerolle. Työssä suoriutumisesta on luvallista palkita laatu- tai tulospalkkiolla, silti on myös lupa selvitellä sitäkin, MIKSI miehet saavat suurempia palkkioita. Rakenteellisia esteitä, jotka rajoittavat naisten sijoittumista tulospalkkauksen piiriin tai hidastavat olennaisesti työuralla etenemistä voi pitää jopa työsyrjintänä siinä tapauksessa, että työnantaja ei toteuta työpaikalla lakisääteistä tasa-arvosuunnitelmaa.
”Saarnion mukaan on tärkeää, että kun yrityksessä tehdään esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmaan kuuluvaa palkkakartoitusta, sen yhteydessä erotellaan kaikki palkanosat ja selvitetään, mistä mahdolliset palkkaerot johtuvat.
– Tulospalkkioiden maksujärjestelmät voi perata ainoastaan työpaikkatasolla ja työhön kannattaa ottaa henkilöstönedustajat mukaan, Saarnio toteaa””
Ilmoita asiaton viesti
”Tuossa Pro-liiton tiedotteessa on ainoastaan todettu vallitseva tilanne ja haettu joitain selityksiä palkkaerolle.”
Kuten sanoin, otsikko on kaksiluentainen, joten ”ainoastaan” on aika kyseenalainen sana. Näkemys siis tuokin, mutta merkityksen, tavoitellun tarkoituksen ja merkitystuloksen – sen mitä viesti merkitsee lukijoille – luonnehdinta ei ole noin helppoa.
Ilmoita asiaton viesti
Totta tuokin itsessään, Pro-liitto on sitoutunut samapalkkaisuusperiaatteeseen ja hallitusohjelman tavotteisiin ja otsikointi on siksi tarkoituksellinen.
Kaiken kaikkiaan hallituksen samapalkkaisuusohjelman tarkoitus ei liene palkkojen justeeraaminen siten, että miesten ja naisten ansiotaso olisi tasan sama. Samapalkkaisuusperiaate oikeudenmukaistaa palkanmaksujärjestelmiä ja takaa työtehtävien ”sukupuolineutraaliuden” eli työstä maksettava palkka on riippumaton työntekijän sukupuolesta.
Periaatteessa tämä toteutuukin Suomessa jo varsin hyvin, sillä välitöntä palkkasyrjintää esiintyy äärimmäisen harvoin. Työhön sijoittuminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sen sijaan ilmenevät edelleen naisten työmarkkina-asemaa heikentävinä, joten on luonnollistakin, että juuri näitä alueita yritetään ohjelmallisesti korjata.
Samapalkkaisuusohjelman tavoite on nostaa ”naisen euro” 85 senttiin, mikä on aivan realistista ja noiden ohjaavien keinojensa puolesta kannatettavaa. Nehän eivät ole mitenkään sanktioivia, pakottavia tai määrääviä, vaan luovat pohjaa mainitsemallesi mahdollisuuksien tasa-arvolle.
Mainittakoon tässä yhteydessä myös sekin, että työmarkkinarakenteessa tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja kaikki talouden virtausten ja poliittisen päätöksenteon työmarkkinoille aiheuttamat muutokset eivät heikennä naisten asemaa. Monilla miesvaltaisella alalla työttömyys on lisääntynyt voimakkaasti ja työelämässä vaadittava tietotaitokin on lisääntynyt. Miesten asemaa työelämässä tulisikin tarkastella aivan samassa määrin jo tasapuolisuuden vuoksikin ja hakea poliittisella ohjauksella keinoja lisätä miesten työllistymiseen parannusta sukupuolispesifein menetelmin.
Ilmoita asiaton viesti
Juho Antikainen
Mitä sitten ovat ne jatkuvasti toistuvat puheet ja kirjoitukset siitä, että naisen euro on 82 senttiä miehen eurosta? Näinhän kertoo mm Tilastokeskus.
Ilmoita asiaton viesti
Palkansaajanaisten ansiotaso on 82 prosenttia palkansaajamiesten ansiotasosta, sitä kutsutaan miesten ja naisten väliseksi palkkaeroksi.
http://www.stm.fi/tasa-arvo/samapalkkaisuus
Edellinen on hallituksen ohjelma, joka noudattelee EU-komission pitkän tähtäimen linjausta :
http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/gender…
EU-valtioissa palkkaero ilmoitetaan suoraan ansiotasoerona ja eroon johtavat tekijät jäävät sitten valtioiden sisäisesti selvitettäväksi. Ansiotasoeroonhan johtaa moni tekijä, kuten koulutus, ammatinvalinta, sosiaalisten tulonsiirtojen kohdentuminen, työllisyys, työttömyysaste, tehty työtuntimäärä jne…
”In the EU, the gender pay gap is referred to officially as the ‘unadjusted gender pay gap’, as it does not take into account all of the factors that impact on the gender pay gap, such as differences in education, labour market experience, hours worked,
type of job, etc. Even when these factors are taken into consideration, more than half of the gender pay gap remains unexplained.”
Suomessa selittämättömäksi palkkaeroksi jää 5-10 prosenttia riippuen toimialasta ja työnantajasektorista. Joillain yksittäisillä aloilla palkkaero voi olla myös käänteinen eli naispalkansaaja ansaitsevat niillä aloilla paremmin.
Kansainvälinen työjärjestö ILO on näistä työmarkkinoiden erityisyyksistä tehnyt kattavan luokittelujärjestelmän, KILM-18 sisältää 18 avainindikaattoria, joiden tilastollisella ja sosiologisella avaamisella voi työmarkkinoiden rakenteista nostaa esille erityispiirteitä.
Naisten asema työelämässä on globaalisti hyvin vaihtelevan heikko, ja siksi myös ILO panostaa naisten aseman parantamiseen.
http://www.ilo.org/public/libdoc/ilo/2010/110B09_3…
Ilmoita asiaton viesti
Juho sanot: ”Suomessa selittämättömäksi palkkaeroksi jää 5-10 prosenttia riippuen toimialasta ja työnantajasektorista.” Ja edellisessä kappaleessa : ”such as differences in …, hours worked,..”
Oletko löytänyt yhtään suomalaista tai kansainvälistä tutkimusta, jossa tehdyt työtunnit on huomioitu? Kerro vaikka vain yksi.
Minä en ole löytänyt, joten tein sellaisen itse. Suomessa tehtyjen työtuntien ero selittää 100 % miesten ja naisten palkkaerosta siten kuin ILO 100 – sopimuksessa palkka määritellään verrattavaksi.
ILO KILM-18 sanoo tehdyistä työtunneista: ”Working hours
Estimates of annual working hours are
often unavailable or are relatively unreliable.
Even for developed economies, annual
working hours are not consistently defined.
For example, statistics on working hours often
refer to paid hours rather than to hours actually
worked, implying that no adjustments are
made for paid hours that are not worked, such
as hours for paid vacation or sickness, or for
hours worked that are not paid for.”
Tehtyjä työtunteja ei Tilastokeskus ota huomioon palkkatilastoissaan, vaikka sillä on kaksikin tilastoa, joissa niitä mitataan, Työvoimatilasto (epäluotettava) ja Ajankäyttötilasto (luotettavampi).
Tuohon ILO KILM-18 tietokantaan Suomi ei ole antanut tehtyjä vuosityötunteja tauluun 17, jotta totuus todellisista palkkaeroista ei paljastuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ne työtunnit eivät tuossa unadjusted-laskennassa olekaan merkitseviä, koska ansiotasoero itsessään kertoo miesten ja naisten sijoittumisesta ja ansaintamahdollisuuksista selkeästi. Tokihan ne ovat otettava huomioon, mutta työtuntien merkintä ja tilastointi ovat epäluotettavia.
Tehtyjen työtuntien ero lienee kuitenkin hyvin selkeä, ja ajankäytössä se ilmentää miesten työorientaatiota tai sitten vastaavsti miesten työorjuutta. Joka tapauksessa miehet tekevät enemmän palkkatyötä ihan ajallisestikin mitaten, ja sitä voi pitää sen palkkaeron kääntöpuolena.
Säännöllistä kokoaikatyötä tekevien osalta tehdyissä efektiivisissä työtunneissa on miesten ja naisten ero 6 prosenttia, naisten osuus osa-aikaisista työntekijöistä on suurempi ja vastaavasti ylipitkiä viikkoja tekevistä pääosa on miehiä. Noita palkkaeroja, työtehtäviin sijoittumisia ja työaikojen jakaumia pitäisi tilastoida tarkemmin. Jos ei ihan työpaikkakohtaisesti, niin ainakin ammattijärjestötasolla, jotta KILM-indekseistä saataisiin kaikki tieto irti ja työelämää pystyttäisiin kehittämään ilman arvailuja.
Ilmoita asiaton viesti
Juho sanot:”Säännöllistä kokoaikatyötä tekevien osalta tehdyissä efektiivisissä työtunneissa on miesten ja naisten ero 6 prosenttia”.
Tuo on hatusta vedettyä tietoa. Vaikka tietoa on vähän, sitä löytyy. Esim. kirjassa Tilastokeskus: ”Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet” Päivi Keinänen sanoo sivulla 118: ”Vuosityöaika kokoaikaisilla palkansaajilla on noin 1700 tuntia, miehillä 1800 ja naisilla 1600.”
Tilastokeskuksen julkaisusta löytyy myös tieto, että kuntasektorilla tehdään noin 150 tuntia vuodessa vähemmän kuin yksityisellä sektorilla. Kuntasektorilla on naisia noin 80 %, yksityissektorilla miehiä yli 60 %.
Esittelen kaksi omaa tutkimustani Turussa elokuussa kansainvälisessä WORK konferenssissa ja niiden mukaan miehet tekevät 15-20 % enemmän tuottavia vuosityötunteja kuin naiset. Aineistot (kaksi erilaista) olen ostanut Tilastokeskuksesta.
Ilmoita asiaton viesti