Työaika- ja palkkatilastotutkimuksia Tämä sivusto on yksi uusi kanava jakaa oikeata, tilastoihin perustuvaa tietoa miesten ja naisten työajoista ja palkoista. Olen ensimmäinen suomalainen tutkija, joka on tehnyt palkkavertailut ILO 100-sopimukseen perustuen "sama palkka samanarvoisesta työstä". Aikaisemmat palkkavertailut on tehty ilman samanarvoisen työn huomioonottamista, jolloin ne ovat jääneet ansiotasovertailuiksi.

Tilastokeskus antaa tyhjää informaatiota

Tilastokeskuksen julkaisusta voi poimia seuraavan helmen: "Miesten ja naisten ylitöissä ei juuri ole eroa, sillä vuoden aikana 72 % miehistä oli tehnyt ylitöitä ja 70 % naisista."

Totuus: Vartiaisen "palkkatasa-arvotutkimuksen" mukaan miehet tekivät keskimäärin kuukaudessa 3,5 tuntia ja naiset 1,5 tuntia ylitöitä. "Ei juuri eroa" on väärää informaatiota.

Tämä tyhjän informaation jakaminen jatkuu tämän päivän Helsingin Sanomissa pääkirjoitussivulla Tilastokeskuksen tutkimuspäällikön Anna-Maija Lehdon artikkelissa "Ikääntyneet palkansaajat vaativat paljon työltään".

Lainaus: "Yllättävä tulos oli, että vanhemmilla työntekijöillä on sairauspoissaoloja vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin: 51 prosenttia yli 60-vuotiaista on ollut oman sairauden vuoksi poissa töistä edellisen vuoden aikana, kun vastaava osuus koko palkansaajakunnassa on 65 prosenttia."

Vain naisen logiikalla voidaan noista tilastoluvuista vetää annettu johtopäätös. Kirjoittaja olettaa, että ryhmät ovat poissa keskimäärin yhtä monta päivää. Missä faktat? Entä jos ne yli 60-vuotiaat ovat olleet poissa keskimäärin 20 päivää? STM:n arvio budjettia varten on, että palkansaajakunnan poissaolot ovat keskimäärin noin 10 päivää. Miehet 9 päivää ja naiset 10-11 päivää.

Maatiasjärjellä ajateltuna nuorten yleisin sairauspoissaolo on parin päivän flunssa. Yli 50-kymppiset sairastavat useasti pitkään, jopa vuoden, ennen kuin lopuksi siirtyvät sairauseläkkeelle. Sairauseläkkeiden syyt ovat useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, verenkierto- ja sydänsairaudet sekä mielenterveysongelmat, johon ryhmään epäilen monen alkoholistin piiloutuvan. Alkoholismi kun ei kelpaa sinällään sairauseläkkeen syyksi.

Olkaa edelleen varuillanne, kun luette Tilastokeskuksen jakamaa tyhjää informaatiota. (Filosofit sanovat varmaan, ettei informaatio voi olla tyhjää. Pitäisi kai sanoa disinformaatiota.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

K Veikko

> Tilastokeskus antaa tyhjää informaatiota

Valtion omistamana laitoksena tilastokeskuksen tehtävänä ei ole tuottaa oikeaa tietoa vaan poliittisesti korrektia tietoa.

Olen monesti hakenut poliittisesti katsoen vaarallisia tilastoja. – Tällaiset tiedot vaan jotenkin ovat mahdottomia löytää ilmaisesta palvelusta.

Jouni Nordman

Eli onko Vartiaine tässä poikkeus, sillä hänethän on teilattuu heti kun on jotain sanonnut:)

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Vartaisen tutkimus on vuodelta 2001. Silloin hän poimi otannan Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston aineistosta. Vartiainen otti aineistosta oikeaoppisesti pois ylityöt ja ilmoitti rehellisesti tiedot kirjassaan: "Palkkaerojen tilastointi ja analyysi". Eli nämä ylityöt eivät ole Vartiaisen mielipide, vaan tietoa.

Nykyisin hän esiintyy mielipiderintamalla varsin ei-pidettynä henkilönä, vaikka tuo piristystä keskusteluun demarina. Kun Vartiaista kuuntelee, tulee mieleen vanha demareiden slogan puolueestaan, jossa on seinät leveällä ja katto korkealla. Kova paikka kattotuoleilla, ettei koko rakennelma romahda!

Jouni Nordman

Tarkoitin Vartiaisen nykyistä linja, jossa on täysin demarien linjojan vastaan. Viekkaan että nykyään voi olla jopa Vartiaisen lijan täääskin muuttunut.
Mutta oletko miettinyt kenen etua Tilastokeskus aja, Sillä taitaa olla tilastoje laatioissa monta joitka naisten paljokejn vähättelystä hyötyvät, eli on tarkoituksellista tilastoharhan luomista. Eli normi valtion viraston toimintaa, tästä olis aikanaa lisäjarruvalon vastustus, joka oli yhdestä virkamiehestä kiinni.

j.olavi heikkinen

http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/310812151721TL/$File/Sava_11.pdf?OpenElement

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kiitos linkistä. KELA:n tilastot eivät tietenkään anna suoraan sille ryhmälle tietoa, josta Lehto puhui, eli yli 60-vuotiaat palkansaajat. KELA maksaa sairauspäivärahaa vasta kymmenennestä päivästä eteenpäin.

Silti sieltä löytyy tukea maatiaisjärkiajattelulleni. 16-67-vuotiaat suomalaiset saivat sairauspäivärahaa noin viideltä työpäivältä vuodessa laskettuna sataa ei-eläkkeellä olevaa kohti. (Mukana siis esimerkiksi yrittäjät ja maatalousyrittäjät). Huomatkaa, että se ei ole työllistä kohden, vaan koko kansaa kohden lukuunottamatta eläkeläisiä.

60-67-vuotiaille maksettiin päivärahaa noin kahdeltatoista päivältä. Eli yli 60-vuotiaat työlliset ovat noin 2,3 kertaa "sairaampia" kuin koko työntekijäkunta, jos sitä mitataan sairauspäivärahapäivillä.

Sairaspäivärahaa maksetaan vain työtulon menetyksestä, joten nämä sairaspäivärahan saajat ovat olleet töissä, tai sitten järjestelmä vuotaa.

Hupsista, Tilastokeskuksen antama informaatio yli 60-vuotiaiden sairastavuudesta kääntyikin päälaelleen.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Jep. Olen yrittänyt kaivaa esityksiä, joista yhdistämällä saisi yhtenäisen kuvan kuvan sanotaan ajalta 1960-2010 työllisyydestä, kotitalouksien ostovoimasta, yksityisen sektorin kokonaisliikevaihdosta, jopa työn tuottavuudesta (siis yksityisen sektorin palkkakustannuksista suhteessa kokonaisliikevaihtoon.

Päähuomio on se, että lukuja löytyy vain muutamalta viime vuodelta.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Ei ole olemassa tilastoa, josta voisi suoraan lukea jonkin totuuden. Kyllä niitä on osattava lukea muutenkin, kuin että 5>4.

Esimerkiksi näin lukien ei synny väärää käsitystä yhtä helposti:

28% miehistä ja 30% naisista ei ole tehnyt ylitöitä.

49% yli 65-vuotiaista ja vain 35% kaikista palkansaajista ei ole ollut sairaana viime vuonna.

Jälkimmäisessä olisi oleellisempaa tieto alle 65-vuotiaiden terveydestä, mutta silloin olisi saatava palkansaajien lukumäärä nuorempien ryhmästä.

Esimerkeissäni on samat tilastot kuin alustuksessa, esitettynä siten, että niistä saa oikeamman kuvan.

Tilastojen tulkinnassa tarvitaan myös paljon määritemiä ja laskennan perusteita. Sademaan kaipaamat tilastot ovat niin monista asioista riippuvaisia, ettei niistä ilman kymmenien eri tilastojen osaavallakaan yhdistelyllä saa oikeita käsityksiä. Monet yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat, kuten esimerkiksi rahan arvo. Siksi on parempikin olla niitä jakelematta, kun tuntuu väärinkäsityksiä tulevan jo hyvin yksinkertaisissa tilastoissa.

Toimittajat ovat kyllä luvattoman ymmärtämättömiä, ajattelemattomia laiskoja, välinpitämättömiä ja vaikka harvoin, niin myös johonkin päämäärään pyrkiviä tulkinnoissaan. Nimenomaan heiltä puuttuu koulutusta tilastojen tulkintaan.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Joskus ennen muinoin oli käsite "tutkiva journalismi". Siinä toimittajan piti tuntea ja analysoida se asia, josta kirjoittaa.

Timo Harakan 50-vuotispäivähaastettelu antaa synkän kuvan nykypäivän jornalismista. Toimittajat copy/pasteavat heille syötettyä materiaalia asiasisältöön perehtymättä. Olisiko näillä lehtitalojen YT-neuvotteluilla osansa asiassa? Tehokas toimittaja tuottaa paljon rivejä, joiden sisällöstä hänellä ei ole hajuakaan.

Toimituksen poiminnat